Šipainiekku

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči

Šipainiekku on perindölline karjalaine avvonaine ruispiirai, kudaman syväimekse pannah riisu- libo ozrukuassua libo kartohkua. Ven'alazis syömizis šipainekku mustoittau 'kalitka'-nimizii piirualoi, kudamii pastetah Karjalan tazavallan ližäkse Vologdan, Leningruadan da Arhangel'skoin alovehil. Suomenkielizen perindön mugah piiruadu kučutah 'karjalanpiirakka'.

Histourii[Kohendele | Kohendele tekstua]

Liperis paistetut karjalanpiirakat libo šipainiekat.

Suomes piiruadu pastettih enimyölleh Pohjas-Karjalan raja-alovehil. Jälles tostu muailman voinua, konzu suuret joukot rahvastu oli siirretty Suomen päivännouzupuolelpäi muijale Suomeh, piiruadu ruvettih pastamah muijalgi muas. Suomen kielen murdehis šipainiekoi kučutah piirakka, piiras, piiroa, kalitta.

Receptu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Jevropan liitos registriiruitun receptan mugah šipainiekoin tahtahas pidäs olla vähimyölleh 50 % ruistu. Syväimenny voibi käyttiä vaigu riisuu, ozrua libo kartohkua, ga yhtelläh on olemas receptua, kudamis syväimenny käytetäh morkouhkua[1], muarjua libo brossua. Nengomil piirualoil on tavan mugah oma nimi. Rugehizii muarjupiirualoi, kudamii pastetah Suomen Kainus, kučutah rönttöziksi. Toiči šipainiekoi syvväh munavoinke.

Muudu tieduo[Kohendele | Kohendele tekstua]

Suomen Riäkkyläs joga vuottu pietäh šipainiekoin pastokižoi.

Linkit[Kohendele | Kohendele tekstua]

  1. Рецептура карельских пирожков, изготовляемых компанией Fazer