Šipainiekku

Liperis pastetut šipainiekat.

Šipainiekku (Sortaval).

Šipainiekku libo kalittu on perindölline karjalaine avvonaine ruispiirai, kudaman syväimekse pannah riissu- libo ozrupudruo libo kartohkua. Ven'alazis syömizis šipainekku mustoittau 'kalitka'-nimizii piirualoi, kudamii pastetah Karjalan tazavallan ližäkse Vologdan, Leningruadan da Arhangel'skoin alovehil. Suomenkielizen perindön mugah piiruadu kučutah 'karjalanpiirakka'.

Histourii

Suomes piiruadu pastettih enimyölleh Pohjas-Karjalan raja-alovehil. Jälles tostu muailman voinua, konzu suuret joukot rahvastu oli siirretty Suomen päivännouzupuolelpäi muijale Suomeh, piiruadu ruvettih pastamah muijalgi muas. Suomen kielen murdehis šipainiekoi kučutah piirakka, piiras, piiroa, kalitta.

Receptu

Jevropan liitos registriiruitun receptan mugah šipainiekoin tahtahas pidäs olla vähimyölleh 50 % ruistu. Syväimenny voibi käyttiä vaigu riisuu, ozrua libo kartohkua, ga yhtelläh on olemas receptua, kudamis syväimenny käytetäh morkouhkua, muarjua libo brossua. Nengomil piirualoil on tavan mugah oma nimi. Rugehizii muarjupiirualoi, kudamii pastetah Suomen Kainus, kučutah rönttöziksi. Toiči šipainiekoi syvväh jäiččyvoinke.

Muudu tieduo

Suomen Riäkkyläs joga vuottu pietäh šipainiekoin pastokižoi.