Aazii

Aazii on muakerän suurin muanoza i pindualan i rahvahan lugumiärän mugah. Se muvvostau yhtes Jevroupanke Jevrazien manderehen. Aazien pinduala on nenga 44 milj. km². Tämä tarkoittau 29,4 protsentua muakerän muapindualas da 8,6 protsentua kogonazuspindualas.^[1] Rahvastu Aazies eläy piäle 4,6 miljardua hengie, nenga 60 protsentua kogo muailman rahvahalistos.^[2]

Nimen alguperä

Antiekan griekkalazet käytettih Asie-nimie allunperin Anatoulien alovehes. Nimi on mahtollizesti suguo Anatoulien alovehel 1600 eaa - 1100 eaa paistun indojeuroppalazen kielen sanale Assuwa. Assuwa oli bronzukavven aigaine aloveh Kızılırmak-joven päivänlaskupuolel.

Muanpindu

Aazien pohjazes ollah tundrat. Vähän suvizembäh ollah koskemattomat mečät. Aazien päivänlaskupuoles ollah hyvät mustumuat. Keski-Aazien suurin oza, Ruskies merespäi Mongouliessah, on hiekkumuat. Suurin niilöis on Gobi-hiekkumua. Gimalait eroitetah Keski-Aazien Suvi- da Liideh-Aazien tropikois.

Gimalait ollah muailman korgevin mägiharjandeh. Jovet, kudamien jovenalois ollah Gimalait, kannetah mudua suven peldoloih. Sen periä roitahes tulokkahat muaperät.

↑ National Geographic Family Reference Atlas of the World. Washington, D.C.: National Geographic Society (U.S.). 2006. p. 264.
↑ "Asia Population 2022 (Demographics, Maps, Graphs)". World Population Review.

[1] National Geographic Family Reference Atlas of the World. Washington, D.C.: National Geographic Society (U.S.). 2006. p. 264.

[2] "Asia Population 2022 (Demographics, Maps, Graphs)". World Population Review.

[1]

[2]