Afrikaansan kieli

Afrikaans
Ičenimi	Afrikaans, die Afrikaanse taal, die Taal
Aloveh	Suvine Afrikku
Muat	Suvi-Afrikku Namiibii Botswana Lesotho Eswatini
Viralline kieli	Suvi-Afrikku Namiibii (alovehelline kieli)
Pagizijat	7,2 miljonua (natiivine kieli) 10,3 miljonua (toine kieli)
Kielitoimisto	Die Taalkommissie
Lajittelu
Kielikundu	Indoeurouppalazet kielet Germuanizet kielet Päivänlaskugermuanizet kielet Itsvaeonizet kielet Alafrankounizet murdehet Hollandien kieli Afrikaans
Kirjutus	Latinalaine kirjaimikko
Kielikoodat
ISO 639-1	af
ISO 639-2	afr
ISO 639-3	afr
Ethnologue	afr
IETF	af

Afrikaansalaine pagizou afrikaansakse

Afrikaansan kieli libo afrikaans (ičenimi — Afrikaans, die Afrikaanse taal, die Taal) on germuanine kieli, kudai kehityi hollandiespäi (afrikaansan da hollandien pagizijat voijah ellendiä toine toizen varustuksettah), da on yski Suvi-Afrikan tazavallan 12 virallizes kieles da alovehelline kieli Namiibies.

Afrikaansan kielen mustopačas Paarlas, kudamas enzimäine afrikaansankieline sanomulehti jullattih vuonnu 1876

Afrikaans on Suvi-Afrikan da Namiibien valgorahvahan da värillizien enimistön muamonkieli. Afrikaansan pagizijat roih rahvahaliston enimistö Päivänlasku-Kapmuas, Pohjas-Kapmuas da Vällyvaldivon päivänlaskus. Ližäkse afrikaansan pagizijien suuri miäry eläy erähis suuris linnois muan keskiozas (Pretoria, Bloemfontein, Potchefstroom, Vereeniging, Welkom, Klerksdorp, Krugersdorp da Johannesburg). Afrikaansan pagizijien yhteisnimi on Afrikaanses (afrikaansalazet); tämä on leviembi termin kui afrikaanerat, kudamat ollah afrikaansankieline valgorahvas.

Suvi-Afrikas afrikaans on läs 7,2 miljonan hengen muamonkieli da läs 10,3 miljonua hengie käyttäy sidä toizennu kielenny. Kaikkien mualoin pagizijien kogonasmiäry on läs 17,5 miljonua hengie.

Kielitiijollizet ominažuot

Konsonantat

	Labializet	Koronalizet	Palatalizet	Velarizet	Glottalizet
Nazalit	m	n	ɲ	ŋ
Klusiilit	p b	t d		k (g)
Affrikuatat		(t͡ʃ) (d͡ʒ)
Frikatiivat	f v	s (z) (ʃ) (ʒ)		x	ɦ
Approksimantat		l	j
Vibrantat		r

Vokalit

Iändeh	Ezimerki			Huomavukset
IPA	IPA	Oigiehkirjutus	Kiännös
ɪ/ə	[vɪt]	wit	valgei
ɪː/əː	[wɪːə]	wîe	nuaglat
i	[spis]	spies	keijäs
iː	[fiːr]	vier	nelli
ʏ	[spʏx]	spuug	sylgie
ʏː	[bʏːrə]	bure	nuaburit	Tavallizesti on käytös [r]:n edeh
ɛ	[bɛt]	bed	magavosija
ɛː	[sɛː]	sê	paista	Sežo on käytös [e]-variantannu [r]:n edeh + konsonantu
eː	[beːn]	been	jalgu
ə	[mɛ̃ːsə]	mense	henget
ø	[søən]	seun	poigu
œ	[brœx]	brug	sildu
œː	[brœːə]	brûe	sillat	On käytös vaiku kahtes sanas
ɑ	[mɑn]	man	ristikanzu, mies
aː	[plaːs]	plaas	fermu
ɔ	[bɔs]	bos	meččy
ɔː	[mɔːrə]	môre	huondes
oː	[boːm]	boom	puu
u	[buk]	boek	kirju
uː	[buːr]	boer	muanruadai, buuru

Kirjaimikko

Peruskirjaimikon kirjaimien ližäkse käytetäh kirjaimii, kudamis on diakriittizii merkilöi (akuuttu, diäreezis, sirkumfleksu), dai kaksos- da kolmoskirjaimii.

Afrikaansan kirjaimikko

Aa

Bb

Cc

Dd

Ee

Ff

Gg

Hh

Ii

Jj

Kk

Ll

Mm

[a(ː)]

[b]

k

[d]

[eː], [ɛ], [ə]

[f]

[x]

[ɦ]

[iː], [ə]

[j]

[k]

[l]

[m]

Nn

Oo

Pp

Qq

Rr

Ss

Tt

Uu

Vv

Ww

Xx

Yy

Zz

[n]

[oː], [ɔ]

[p]

[kw]

[r]

[s]

[t]

[ʏ(ː)], [œ]

[f]

[v], [w]

[z], [ks]

[əi]

[z]

Cc, Qq, Xx, Zz -kirjaimii käytetäh vaiku laihinsanois. Enimiten käyttänyöt diakriittizis merkilöis ollah sirkumfleksu: ê [ɛː], ô [ɔː], î [əː], û [œː] (on käytös vaiku kahtes sanas). Diäreezisty käytetäh kaksitavuhizen kirjuttamizen ozuttamizeh näh (reën – vihmu). Sežo ylen käyttänyöt kaksoskirjaimii: ee [ɪə], oo [uə], aa [ɑː], uu [ʏ(ː)], ie [i(ː)], eu [øə], [ɪø], oe [u(ː)], ou [øu], ch [ʃ], [t͡ʃ], tj [t͡ʃ], [c], dj [d͡ʒ], [ɟ], sj [ʃ], ng [ŋ], gh [g].

Akuuttua käytetäh sanan painotuksen libo semantizen valličuksen ozuttamizeh näh: die – miäräine artiklu, dié – tämä.

Sanoi kirjutetah suurel kirjaimel, gu net ollah propriloi, sego virkehen allus. Ližäkse, gu ebämiäräine artiklu ʼn on virkehen allus, tulii sana kirjutetah suurel kirjaimel: ʼn Man het met my gepraat.