Čosnokku
Čosnokku[1][2] libo čosnakku[3] libo česnokku[4] (lat. Allium sativum) on tundiettu kazviskul’tuuru monien mualiman kanzoien keskes. Sitä kazvatetah sen terävän maun da erinomazen hajun täh, mi johtuu kazvin kozius olijois orgaanizis sul’fiidois (tioeferois). Čosnokunkynzii («zubčikkua») käytetetäh siemenny da syömizeh (tuorehennu libo keitettyny, vahtuksekse). Lehtie, pyvvyzii da kukkavarzii sežo voibi syvvä, niidä poimitah enimyölleh nuoris kazvilois.
Duumaillah, gu valgočosnakku voibi olla hyvälline tervehydele murembiči (ezimerkikse, ku veres on korgei holesteriini), ga sen syömisel voijah olla omat sivuvaikutukset, eigo se ainos ole varattoman.
Anatomine da morfologine rakennus
[kohenda | kohenda tekstu]Valkosipulin botaanine kuvailu on ominažu sen vegetativiloin monimutkazele rakendehele, kuduas tärgiel roulul on alovehelline monimutkaine pyörehen libo taza-pyörehen mugahine sipuli. Tämä čosnokku koostuu erähizis munuazis, kudamii käytös sanotah hambazikse (niilöin lugumiäry vaihteleh 2 - 50 kappalehes lajispäi), kudamat kaikin ollah kiini kovas nahkazes kuores. Kogo sipulehen yhtehine peittäjä kuori voi olla valgiedu, keldavu, ruzavu libo selgiesti violettua värii. Kazvin juurivoimalline sistiemu on moččaine da virrallizennu, se kehittyy sibulon tazazes pohjas da on enimite muapallon ylimäzes, peltolois kerros. Valkosipulin tazazet, linjallizet da lancet-muodozet venytettylöi lehtilöi kazvetah toine toizes südämespäi, luajitah tiivis da luja viäry varzi, kudai varustau kazvin mehanine kestävyys. Kazvanduvuuvven aigah valkosipulien suuret sortit luajitah vägevy lehtietöi kukkaine (sorttu) 60-150 sm korgevuol, kudai on kruunattu pallollizel čupul. Merkittävy on se, gu kul'tuuruttu valkosipuli käytännöllisešti hävii kykyn luadie eloperäzii siemenii: sen kukindus kehittyy vain sterilizie kukkie ta äijän pienie ilmakuppija (bul'bouksie), kumpaset muanpiälizen hampahien rinnalla ollah perusmaterialiksi vegetatiivisešša lisääntymises.
Himiiline koostumus da biohimiiliset ominaisuot
[kohenda | kohenda tekstu]Čosnokan himiiline koostumuksen eroittau ylen äijy syömisty, mi luadiu sen korgiedu syömisty da liečindyarvoidu. 100 grammah rajua syömisty on läs 149 kcal, ga kazvi on rikas hiilihydruatoil, valkuazil da käytännöllizesti ei ole razvuo. Čosnokkah on kerätty ylen äijy B-ryhmän vitamiinoi (erikseh pyridoksinu), C-vitamiini, makroelementoi (kalii, kal'tii, magnii, fosforu) da eloksen tärgei mikroelementoi, kudamien keskes erinomazekse erotetah raudu, manganii da selenii. Valdivollizennu biologizennu aktiivannu komponentannu valkosipulil on rikkaine eterielline voidu, kuduan pohjannu on allicin. Tädä ainehtu ei ole tervehis hampahis vällänny, a se kerras syntetisoičese enzimatiivizen reakcien tuloksennu kazvin solujen mehanizes murendamizes (ezimerkikse, purendamizes libo pienendämizes). Juuri allicin on vastuas valkosipulin polttavas mavos, purtavas hajus da vägevis bakteriidizis, antivirualizis da fungizidsis ominazis.
Talouden merkičys, kul'tuuru- da liečetiijon käytös
[kohenda | kohenda tekstu]Gastronomies čosnokku ezityy universalizennu maustehennu, kudamua käytetäh tuores, kuivatettuloinnu, marinatuinnu libo granuloiduinnu muodoinnu liharuokien, šossualoin, marinatuuloin da konservualoin koostumuksis, da syömizeh kävväh ei vaiku sipulit, ga nuoret vihandat lehtilöi yhdyves strelikoinke. Virrallises ta kanšanlääketietehes valkosipuliperäisie valmistehie aktiivisešti käytetäh ruoanlaiton stimuloimiseh, immuunijärjestelmän lujittamiseh, veren kolesterolitason laskemiseššä ta verenpaineen normalisoimiseh. Voiman vuoh vähendiä trombotsitoin aggreguatiedu valkosipuli tehokkahah hillittäy verdü da estäy tromboin muodostundua, kohendua syväin- da verisuonijärjestelmän ylesty tilaa.
Kuitenki korgien limakalvon ärsyttäjien ainehien da eterizien voidien konsensuan periä valkosipulin da sen konsentroituloin ekstraktoin liigua käytändy on vasta-annostettu ristikanzoile, kudamat käršitäh akuuttien magu-suolistotautien, haavahien voimattomuon, gastritoman, a niilöin da maksoloin tärgielöin patoloigien mugah.