Bipolarine häirivö
Bipolarine mielialahäirivö (aijembah sežo manis-depressiivine psyhouzu) on endogeenine mielitervehyshäirivö, kudai ilminen affektiivizinnu tiloinnu: manizinnu (libo hypomanizinnu) da depressiivizinny (libo subdepressivizinny), da puaksuh segalazinnu tiloinnu. Segalazien tiloin eri variantua on mahtollistu.
Iel mainitut affektiivizet tilat, kudamii kučutah häirivön epizoudoikse libo kauzikse (depressiivizet da (hypo)manizet epizoudat, da toiči segalazet epizoudat), vuorotellah ajoittain, läs ulgopuolizien šeikkoin vaikutuksettah (endogeenizekse), kohti mielentervehyön «selgielöiči» kauziči (intermissionači), mielentervehystoimindoin ei-merkiččijän huonostumizenke vai sittäh, kai suures miäriä kestettylöi epizoudoi da joga tavvin piduhuos. Intermissionan aigah voimattoman psyhiekku da persounalližus paratah täyzin. Läžijät bipolarizel mielialahäirivöl pasientat kärzitäh puaksuh (läs 75% tapahtuksis) muuloil samanaigazil mielentervehushäirivölöil.
KTL-11:n mugah eroitetah 2 sen tavvin tyyppii: bipolarine tyypin I mielialahäirivö da bipolarine tyypin II mielialahäirivö. Tyypil II on vaiku hypomanizii da depressiivizii epizoudoi — manizittah.
Symptomat
[kohenda | kohenda tekstu]Maniel on kolme piäsymptomua:
- kohonnuh mieliala (hypertyymii)
- motorine kiihtytys
- ideatoris-psyyhine kiihtytys (tahypsyyhii)
Hypomanii eruou maniespäi täs, ku sil ei ole psyhouttizii symptomoi da ku se huonodau (toiči kai ližiäy) ruadovoimua da sosialistu harjavumistu vähembi.
Depressiel on kolme manien vastastu symptomua:
- paha mieli (hypotyymii)
- hillennnyh ajattelu (bradypsyyhii)
- motorine jälgehjiänyzižys
Affetiivine segalaine epizoudu on tila, kudamas yksi triadan komponentu on vastakkai verraten muuloih komponentoih. Segalazih epizoudoih kuulutah tilat, kudamis (hypo)manien da depressien symptomat vuorotellah vauhtikkahasti.