Byzantien valdukundu
Byzantien valdukundu libo Päivännouzu-Roman valdukundu oli Roman valdukunnan jatkeh sen päivännouzupuolizis provinsois myöhäsantiekal da keskiaijal, konzu Konstantinopoli oli Päivännouzu-Roman valdukunnan piälinnannu.
| Byzantien valdukundu grek. Βασιλεία τῶν Ῥωμαίων lat. Imperium Romanum 17. pakkaskuudu 395 — — 29. oraskuudu 1453 | |
|---|---|
| Piälinnu | Konstantinopoli |
| Virallizet kielet | latina (620 vuodessah) griekka (620 vuvves) |
| Kielet | Byzantien griekka |
| Halličuksen muodo | Keisarikundu |
| Keisarit | Constantinus I (306–337) Theodosius I (379–395) Arcadius (395–408) Theodosius II (408–450) Justinianus I (527–565) Herakleios (610–641) Leo III (717–741) Nikeforos II (963–969) Iivan I (969–976) Basilejos II (976–1025) Aleksios I (1081–1118) Iivan II (1118–1143) Manuel I (1143–1180) Mihkali VIII (1261–1282) Konstantinos XI (1449–1453) |
| Pinduala | 2 350 000 km² (457) 3 400 000 km² (565) 880 000 km² (775) 1 675 000 km² (1025) 440 000 km² (1281) 17 668 km² (1368) |
| Rahvahalisto | 16 000 000 heng. (457) 20 000 000 km² (565) 7 000 000 km² (775) 12 000 000 km² (1025) 2 000 000 km² (1320) |
| Val'uuttu | solidus, hyperpyron |
Päivännouzu-Roman valdukundu kesti Päivänlasku-Roman valdukunnan murenemine da kuadumine 5. vuozisual m. a. da jatkoi sen olemasoluo vie tuhat vuottu, kuni Konstantinopoli andavui Ottomanoin valdukunnale vuonnu 1453. Suuriman ozan olemasolos valdukundu pyzyi Euroupan suurimannu talovehellizennu, sodilahallizennu da kul'tuuruvoimannu. Terminät "Byzantien valdukundu" da "Päivännouzu-Roman valdukundu" luajittih valdukunnan häviemizen jälgeh; kanzalazet kučuttih heijän valdukundua ielleh Roman valdukunnakse da iččie romalazikse — nimel, kudamua ristikanzat kučuttih iččie ielleh Ottomanoin valdukunnan aigois. Hos Roman valdivo jatkoi sen olemasoluo da sen perindöt säilyttih, nygyaijan histourientutkijat eroitetah Byzantii sen aijembas inkarnatsiespäi sendäh, ku sen keskus oli Konstantinopolis, se oli suundavunnuh griekkalazeh eiga latinalazeh kul'tuurah da sille oli ominastu päivännouzuortodoksine kristilližys.