Sivun "Juhani Aho" versielöin eroloi
pEi ole yhtehveduo kohendukses |
SPQRobin (pagin | kohendukset) p 12 версий импортировано: import pages from Incubator |
(Ei ole nimittumii eroloi)
| |
Versii 11. Ligakuuta 2016 kello 01.21
Juhani Aho, vuodeh 1907 sah Johannes Brofeldt, (11. syvyskuudu 1861 Lapinlahti — 8. elokuudu 1921 Helsinki) oli suomelaine kirjailii. Häi oli sada vuottu tagaperin Suomen kaikis enimäl lugiettu kirjailii, da händy piettih silloi "rahvahallizennu kirjailijannu". Vuvvennu 1911 ilmah piässyh Juha on Ahon piätevos da enimäl počitoittu romuanu. Intriigan puoles druamalline tevos sijoittuu päivännouzupuolizeh Suomen (Kainuh?) da Ven'an Karjalah nenga 1600-1700 aigoile. Kerdomus pohjavuu legendah naizes, kudai kadoi Ven'an puolele da tuli järilleh siepäi taloin lehmienke. Juhas on luajittu kaksi ouperua, moni ozutelmuversiedy da kolme fil'mua. Romuanan kiändi karjalakse Ljudmila Markianova. [1]
Toizii Ahon tevoksii ollah:
- Siihen aikaan kun isä lampun osti, 1883
- Rautatie, 1884
- Papin tytär, 1885
- Lastuja: kertomuksia ja kuvauksia, 1891
- Uusia lastuja : kertomuksia ja kuvauksia, 1892
- Papin rouva, 1893
Pereh
Ahon vahnembat oldih protopappi Henrik Gustaf Theodor Brofeldt da Karolina Fredrika Emelie Snellman, kudamil oli kaikkiedah kymmene lastu. Johannes libo Juhani oli lapsis vahnin. Eräs Juhanin pieni velli oli kirjuttai da rektoru Kaarlo Brofeldt.
Lähtehet
- ↑ Juhani Aho 2010, Karjalan Kielen Seura r.y. Juha.