Sivun "Marjatta Kurenniemi" versielöin eroloi

On otettu Wikipedii-späi
Syväindö on otettu iäre Syväindö on ližätty
Hallava123 (pagin | kohendukset)
pEi ole yhtehveduo kohendukses
Hallava123 (pagin | kohendukset)
pEi ole yhtehveduo kohendukses
Rivi 1: Rivi 1:
[[File:Marjatta-Kurenniemi-1938.jpg|thumb|Studentu Marjatta Kurenniemi vuvvennu 1938]]
[[File:Marjatta-Kurenniemi-1938.jpg|thumb|Studentu Marjatta Kurenniemi vuvvennu 1938]]


'''Lea Marjatta Kurenniemi''' ([[7. oraskuudu|7. oraskuudu]] [[1918|1918]] [[Helsinki|Helsinki]] – [[14. kylmykuudu|14. kylmykuudu]] [[2004|2004]] [[Taipalsaari|Taipalsaari]]) oli produktivnoi suomelaine lapsien- da nuorienkirjuttai.
'''Lea Marjatta Kurenniemi''' ([[7. oraskuudu|7. oraskuudu]] [[1918|1918]] [[Helsinki|Helsinki]] – [[14. kylmykuudu|14. kylmykuudu]] [[2004|2004]] [[Taipalsaari|Taipalsaari]]) <ref>[http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175995642854#.Vopz51nSGFo Marjatta Kurenniemi] ''kirjasampo.fi.'' Lugiettu 4.1.2016</ref>. oli produktivnoi suomelaine lapsien- da nuorienkirjuttai.


Kurenniemi piäzi studentakse vuvvennu 1938 da opastui suomen kieldy Helsingin yliopistos. Kurenniemen enzimäine tevos oli vuvvennu 1946 ilmah piässyh suarnuromuanu ''Pukke Punamuurahaisen seikkailut''. Tunnetumbii Kurenniemen tevoksii ollah ''Onneli da Anneli'' -kniigat. [[Saara Cantell|Saara Cantellan]] ohjatut kinot [[Onneli ja Anneli|''Onneli ja Anneli'']] (2014) da ''Onnelin ja Annelin talvi'' (2015) pohjavutah Kurenniemen kniigoih.
Kurenniemi piäzi studentakse vuvvennu 1938 da opastui suomen kieldy Helsingin yliopistos. Kurenniemen enzimäine tevos oli vuvvennu 1946 ilmah piässyh suarnuromuanu ''Pukke Punamuurahaisen seikkailut''. Tunnetumbii Kurenniemen tevoksii ollah ''Onneli da Anneli'' -kniigat. [[Saara Cantell|Saara Cantellan]] ohjatut kinot [[Onneli ja Anneli|''Onneli ja Anneli'']] (2014) da ''Onnelin ja Annelin talvi'' (2015) pohjavutah Kurenniemen kniigoih.

Versii 4. Pakkaskuuta 2016 kello 16.33

Studentu Marjatta Kurenniemi vuvvennu 1938

Lea Marjatta Kurenniemi (7. oraskuudu 1918 Helsinki14. kylmykuudu 2004 Taipalsaari) [1]. oli produktivnoi suomelaine lapsien- da nuorienkirjuttai.

Kurenniemi piäzi studentakse vuvvennu 1938 da opastui suomen kieldy Helsingin yliopistos. Kurenniemen enzimäine tevos oli vuvvennu 1946 ilmah piässyh suarnuromuanu Pukke Punamuurahaisen seikkailut. Tunnetumbii Kurenniemen tevoksii ollah Onneli da Anneli -kniigat. Saara Cantellan ohjatut kinot Onneli ja Anneli (2014) da Onnelin ja Annelin talvi (2015) pohjavutah Kurenniemen kniigoih.

Tevoksii

  • Pukke Punamuurahaisen seikkailut (Valistus, 1946, suarnuromuanu)
  • Unikon satuja (WSOY, 1947, suarnukerävys)
  • Sadepäivän satuja (Valistus, 1947, suarnukerävys)
  • Varjo kalliolla (Valistus, 1948, brihoin šeikkailukniigu)
  • Jannun ihmeelliset seikkailut (Valistus, 1949, lapsienkerdomus), 2. painos Jannu-vasikan ihmeelliset seikkailut (1978)
  • Oli ennen Onnimanni (Valistus, 1953, suarnuromuanu)
  • Kuinka-Kum-Maa on kaikkialla (Tammi, 1954, suarnuromuanu)
  • Antti Karoliina ja muita hassuja satuja (Valistus, 1954, suarnukerävys)
  • Puuhiset (Tammi, 1955, suarnuromuanu)
  • Matka Kauas-Maahan (Valistus, 1956, suarnukerävys)
  • Kuu omenapuussa (Valistus, 1958, suarnukerävys)
  • Kesälintu (WSOY, 1959, tyttölöin kniigu)
  • Varpusprinsessa (Valistus, 1964, suarnukerävys)
  • Kaksi kukkopilliä (yhtes Kaija Pakkasen kel, WSOY, 1968, runokniigu)
  • Kaukana täältä (WSOY, 1972, suarnukerävys; kogovus kaunevimbii suarnoi)
  • Leenan sininen päivä (WSOY, 1975, lapsien argikerdomus)
  • Pilvipaimen (WSOY, 1976, suarnukerävys)
  • Vaari (WSOY, 1976, Tenavakerho)
  • Höpsökärpänen (Weilin+Göös, 1980, suarnukerävys)
  • Seitsemän meren tuolla puolen (WSOY, 1980, suarnukerävys)
  • Joulun ikkuna (Weilin+Göös, 1984, suarnukerävys)
  • Marjatan satuja (WSOY, 1992, suarnukerävys)
  • Kolme kissimissiä ja muita runoja (WSOY, 1995, runokerävys)


Onneli ja Anneli -sarju

  • Onnelin ja Annelin talo (WSOY, 1966)
  • Onnelin ja Annelin talvi (WSOY, 1968)
  • Onneli, Anneli ja orpolapset (WSOY, 1971)
  • Onneli, Anneli ja nukutuskello (WSOY, 1984)
  • Putti ja pilvilaivat (WSOY, 1987)
  • Putti Puuhkajasaarella (WSOY, 1989)


Lähtehet

  1. Marjatta Kurenniemi kirjasampo.fi. Lugiettu 4.1.2016