Sivun "Jäiččy" versielöin eroloi

On otettu Wikipedii-späi
Syväindö on otettu iäre Syväindö on ližätty
Dexbot (pagin | kohendukset)
p Bot: Cleaning up old interwiki links
MABot (pagin | kohendukset)
p Bottu: Otetah iäre kluasaspäi Wp/olo; cosmetic changes
 
Rivi 1: Rivi 1:
[[File:Куриное сырое яйцо на зеркале.PNG|thumb|Kanan jäiččy]]
[[Failu:Куриное сырое яйцо на зеркале.PNG|thumb|Kanan jäiččy]]


'''Jäiččy''' on moneh eri tabah käytös olii ristikanzan syömine. Pädevinny da puaksumbah toizii sydävinny ollah kanan jäičät, vaiku kai linduloin jäičät ollah syödävät. Paiči sidä syödävinny ollah erähien reptilieloin jäičät (ezimerkikse čerepuahan).
'''Jäiččy''' on moneh eri tabah käytös olii ristikanzan syömine. Pädevinny da puaksumbah toizii sydävinny ollah kanan jäičät, vaiku kai linduloin jäičät ollah syödävät. Paiči sidä syödävinny ollah erähien reptilieloin jäičät (ezimerkikse čerepuahan).


===Jäičän himielline yhtisteh===
=== Jäičän himielline yhtisteh ===
{| class="wikitable"
{| class="wikitable"
|-
|-
Rivi 49: Rivi 49:
|}
|}


===Kanan jäičän syömisarvo===
=== Kanan jäičän syömisarvo ===
Jäičäs on jäičän valgijaine da žoltušku. Žoltuškas on proteinua, mugai razvua da holesterinua. Jäičän valgijazes on 90% vetty da 10% valgijastu. Jäičän kuoren, valgijazen da žoltuškan massan väli on läs 12:56:32.
Jäičäs on jäičän valgijaine da žoltušku. Žoltuškas on proteinua, mugai razvua da holesterinua. Jäičän valgijazes on 90% vetty da 10% valgijastu. Jäičän kuoren, valgijazen da žoltuškan massan väli on läs 12:56:32.


===Lajit===
=== Lajit ===
Enimyöte syvväh kanan, sorzan da hanhen jäiččii. Syvväh sežo ind'ukan, peldokanan, strausan da toizien linduloin jäiččii.
Enimyöte syvväh kanan, sorzan da hanhen jäiččii. Syvväh sežo ind'ukan, peldokanan, strausan da toizien linduloin jäiččii.
Erähien kandoin kanat annetah erivärizii jäiččii. Jäičän väri ei vaikuta sen syömisominažuoksih. Ven'al da Amerikas kanan jäičät tavan mugah ollah valgiet da beževoit, Anglies net ollah maksankarvazet.
Erähien kandoin kanat annetah erivärizii jäiččii. Jäičän väri ei vaikuta sen syömisominažuoksih. Ven'al da Amerikas kanan jäičät tavan mugah ollah valgiet da beževoit, Anglies net ollah maksankarvazet.


===Kanan jäičan markirovku===
=== Kanan jäičan markirovku ===
Nygyaigazen Ven'an standartoin mugah markirovku pidäy olla jogahizel jäičäl, kudai on suattu siibikarjanfabrikas. Enzimäine merki markirovkas merkiččöy säilyttämizen aigua:
Nygyaigazen Ven'an standartoin mugah markirovku pidäy olla jogahizel jäičäl, kudai on suattu siibikarjanfabrikas. Enzimäine merki markirovkas merkiččöy säilyttämizen aigua:


* Kirjain "D" tarkoittau diettujäiččiä, moizii jäiččii pidäy myvvä seiččemes päiväs.
* Kirjain "D" tarkoittau diettujäiččiä, moizii jäiččii pidäy myvvä seiččemes päiväs.
* Kirjain "C" tarkoittau syömisjäiččiä, kuduadu pidäy myvvä 25 päiväs.
* Kirjain "C" tarkoittau syömisjäiččiä, kuduadu pidäy myvvä 25 päiväs.
Toine merki markirovkas merkiččöy jäičän kategouriedu. Kategourii rippuu jäičän massas:
Toine merki markirovkas merkiččöy jäičän kategouriedu. Kategourii rippuu jäičän massas:


* Kolmas kategoutii (3) - 35 - 44,9 g.
* Kolmas kategoutii (3) - 35 - 44,9 g.
Rivi 72: Rivi 72:
Kaččomattah kategourieh, jäičän luadijat voijah andua jäičile mieldykiinnittäjiä ominažuttu. Ezimerkikse on olemas jäičät, kudualoil ollah kirkkahat žoltuškat libo kaksi žoltuškua, jäičät, kuduat ollah rikastetut selenal libo jodal.
Kaččomattah kategourieh, jäičän luadijat voijah andua jäičile mieldykiinnittäjiä ominažuttu. Ezimerkikse on olemas jäičät, kudualoil ollah kirkkahat žoltuškat libo kaksi žoltuškua, jäičät, kuduat ollah rikastetut selenal libo jodal.


[[Kategourii:Syömizet|J]]

[[Category:Wp/olo|J]]
[[Category:Syömizet|J]]

Nygöine versii 4. Kylmykuuta 2016 kello 22.18

Kanan jäiččy

Jäiččy on moneh eri tabah käytös olii ristikanzan syömine. Pädevinny da puaksumbah toizii sydävinny ollah kanan jäičät, vaiku kai linduloin jäičät ollah syödävät. Paiči sidä syödävinny ollah erähien reptilieloin jäičät (ezimerkikse čerepuahan).

Jäičän himielline yhtisteh[kohenda | kohenda tekstu]

Jäičän laji Yhtisteh, % Kalourien yhtisteh jäičän 100 g, kkal/kDž
Proteinat Razvu Hiiligidruatat Minerualueinehet Vezi
Kanan jäičät 12,57 12,02 0,67 1,07 73,67 158/663
Sorzan jäičät 12,77 15,04 0,30 1,08 70,81 184/772
Hanhen jäičät 13,90 13,30 1,30 1,10 70,40 180/756
Ind'ukan jäičät 13,104 11,80 1,20 0,80 73,1 165/693

Kanan jäičän syömisarvo[kohenda | kohenda tekstu]

Jäičäs on jäičän valgijaine da žoltušku. Žoltuškas on proteinua, mugai razvua da holesterinua. Jäičän valgijazes on 90% vetty da 10% valgijastu. Jäičän kuoren, valgijazen da žoltuškan massan väli on läs 12:56:32.

Lajit[kohenda | kohenda tekstu]

Enimyöte syvväh kanan, sorzan da hanhen jäiččii. Syvväh sežo ind'ukan, peldokanan, strausan da toizien linduloin jäiččii. Erähien kandoin kanat annetah erivärizii jäiččii. Jäičän väri ei vaikuta sen syömisominažuoksih. Ven'al da Amerikas kanan jäičät tavan mugah ollah valgiet da beževoit, Anglies net ollah maksankarvazet.

Kanan jäičan markirovku[kohenda | kohenda tekstu]

Nygyaigazen Ven'an standartoin mugah markirovku pidäy olla jogahizel jäičäl, kudai on suattu siibikarjanfabrikas. Enzimäine merki markirovkas merkiččöy säilyttämizen aigua:

  • Kirjain "D" tarkoittau diettujäiččiä, moizii jäiččii pidäy myvvä seiččemes päiväs.
  • Kirjain "C" tarkoittau syömisjäiččiä, kuduadu pidäy myvvä 25 päiväs.

Toine merki markirovkas merkiččöy jäičän kategouriedu. Kategourii rippuu jäičän massas:

  • Kolmas kategoutii (3) - 35 - 44,9 g.
  • Toine kategourii (2) - 45 - 54,9 g.
  • Enzimäine kategourii (1) - 55- 64,9 g.
  • Vallittu jäiččy (0) - 65 - 74,9 g.
  • Korgein kategourii (B) - 75 g. da enämbi.

Mugai markirovku "CB" pannah jäičile, kudai on syömisjäiččän korgevin kategourii, a "D1" jäičile, kuduat ollah enzimäzen kategourien diettujäiččii.

Kaččomattah kategourieh, jäičän luadijat voijah andua jäičile mieldykiinnittäjiä ominažuttu. Ezimerkikse on olemas jäičät, kudualoil ollah kirkkahat žoltuškat libo kaksi žoltuškua, jäičät, kuduat ollah rikastetut selenal libo jodal.