Sivun "Tavalline siigu" versielöin eroloi
Syväindö on otettu iäre Syväindö on ližätty
Ak: Uusi sivu: thumb|300px|alt=Tavalline siigu|Tavalline siigu '''Tavalline siigu'''({{K-la|Coregonus lavaretus}}) – on lohikaloin roduu. Se on pandu Ym... |
Ei ole yhtehveduo kohendukses |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[File:Coregonus lavaretus (Pieni).jpg|thumb|300px|alt=Tavalline siigu|Tavalline siigu]] |
[[File:Coregonus lavaretus (Pieni).jpg|thumb|300px|alt=Tavalline siigu|Tavalline siigu]] |
||
'''Tavalline siigu'''({{K-la|Coregonus lavaretus}}) – on lohikaloin roduu. Se on pandu Ymbärimuan Ruskieh kniigah. Ven´an Ruskieh kniigah on pandu kahtu senmosu siigua: volhovan Coredonus lavaretus baeri da bauntovskoi Coredonus lavaretus baunti. |
'''Tavalline siigu''' ({{K-la|Coregonus lavaretus}}) – on lohikaloin roduu. Se on pandu Ymbärimuan Ruskieh kniigah. Ven´an Ruskieh kniigah on pandu kahtu senmosu siigua: volhovan Coredonus lavaretus baeri da bauntovskoi Coredonus lavaretus baunti. |
||
Nävöl net äijäl erovutah, pohoditah vaiku alalevvan suunpaikal. Niilöin šagloin lugu muuttuu 15 – 60 ssah. Šaglat voijah olla ihan siliet dai ogahoinke. Erähil siigoil rungo on korgiettavu,erähil madalettavu voibi olla vie pitkäččy. |
Nävöl net äijäl erovutah, pohoditah vaiku alalevvan suunpaikal. Niilöin šagloin lugu muuttuu 15 – 60 ssah. Šaglat voijah olla ihan siliet dai ogahoinke. Erähil siigoil rungo on korgiettavu,erähil madalettavu voibi olla vie pitkäččy. |
||
Versii 8. Kevätkuuta 2017 kello 02.43
.jpg)
Tavalline siigu (lat. Coregonus lavaretus) – on lohikaloin roduu. Se on pandu Ymbärimuan Ruskieh kniigah. Ven´an Ruskieh kniigah on pandu kahtu senmosu siigua: volhovan Coredonus lavaretus baeri da bauntovskoi Coredonus lavaretus baunti.
Nävöl net äijäl erovutah, pohoditah vaiku alalevvan suunpaikal. Niilöin šagloin lugu muuttuu 15 – 60 ssah. Šaglat voijah olla ihan siliet dai ogahoinke. Erähil siigoil rungo on korgiettavu,erähil madalettavu voibi olla vie pitkäččy.
Eländypaikkoi myö niidy pietäh läbikävyinnu, jovellizinnu da järvellizinny. Siigat voijah olla piennenny dai suurembinnu. Erähät ollah pedokalat. Enimät kalat syömizenny pietäh vienpohjan plaktonollizii organizmoi.