Sivun "Kobal’tu" versielöin eroloi
Ak: Uusi sivu: thumb|300px|alt=Kobal’tu|Kobal’tu {{Hiimielline alguaineh |view=center |number=27 |fontsize=100% }} '''Kobal’tu''' ({{K-la|Coba... |
(Ei ole nimittumii eroloi)
|
Versii 1. Sulakuuta 2017 kello 22.46
| 27 | Kobal’tu
|
58,933 | |
| 3d74s2 | |
Kobal’tu (lat. Cobaltum, merkitäh Co-merkil) on 27. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Kobal’tan atomnoumer on 27. Se on sistiemallizen järjestyksen nelländes periodas, 9. joukos. Helpo aineh kobal’tu on hobjanvalgei, vähän keldaine metallu valpahanruskien libo sinizen sävynke.
Histourii
Kobal’tan yhtistehet on tunnettu ylen ammui. Sinizet kobal’tust’oklat, mujut lövväh Muinazen Jegiptan ruuhis. Tutanhamonan ruuhes on löydy sinizen kobal’tust’oklan palat. Niken ei tiijä, mih näh jegiptalazet valmistettih st’oklua da mujuloi kobal’tas. Enzimäzeksi sinisty mujuu valmistettih vuonnu 1800.
Nimen histourii
Kobal’tan nimi tuli germuanien kobold-sanas (koinižändy, gnomu). Kobal’tuminerualoin (kudualois on arsenikum (As)) poltajes erittyy myrkylline arsenikuman oksidu. Norviegielazet ajateltih, ku gnomu luadiu pahua niilöile, ken sulattau rudua.
Vuonnu 1735 ruoččilaine tiedomies Georg Brandt sai kobal’tan. Häigi tiijusti, ku tämän elementan yhtistehet mujuttau st’oklua sinizekse.