Sivun "Arhippa Perttunen" versielöin eroloi

Arhippa Perttunen
Ammatti:	muanruadai, runoilii, kansanmuusikko
Rodivui:	1769 или 1754
Roindukohtu:	Ladvujärvi, Kostamuksen linnupiiri, Karjalan tazavaldu, Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta[d];
kanzalližus:	Ven’an valdukundu[d]; Suomen suuriruhtinaskunta[d];
Kuoli:	7. talvikuudu 1841
Kuolendukohtu:	Ladvujärvi, Kostamuksen linnupiiri, Karjalan tazavaldu, Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta[d];
Lapset:	Miihkali Perttunen

Selaa historiaa interaktiivisesti

← Ielembäine muutos Uvvembi muutos →

Syväindö on otettu iäre Syväindö on ližätty

VisuaalinenWikiteksti

Viivanmugaine

Versii 22. Kylmykuuta 2018 kello 23.45

Arhippa Iivananpoika Perttunen (1769 – 7. talvikuudu 1841) oli vienankarjalaine runonpajattai. Häi eli Latvajärven hierus, Vuokkiniemes.

Perttunen sanelih runoloi Lönnrotalle vuonnu 1834. Häi pajattih runoloi myös J. F. Cajanul da M. A. Castrénil. Kolmasvuittu Kalevalan runolois ollah häin sanelemih.

Perttuse poigu Miihkali Perttunen maltoi myös pajattua rahvahanrunoloi hyvin.

↑ Kansallisbiografia — Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen Historiallinen Seura. Проверено 9 октября 2017.
↑ NUKAT
↑ ^3,0 ^3,1 https://media-art-finland.fi/en/media-art-history-in-finland/media-art-database/

[Q4349956-1] Kansallisbiografia — Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen Historiallinen Seura. Проверено 9 октября 2017.

[Q11789729-2] NUKAT

[Q110775752-3] 3,0 ^3,1 https://media-art-finland.fi/en/media-art-history-in-finland/media-art-database/

[1]

[2]

[3]

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 {{Ristikanzu}}
-'''Arhippa Iivananpoika Perttunen''' ([[1762|1762]] – [[7. talvikuudu|7. talvikuudu]] [[1841|1841]]) oli vienankarjalaine runonpajattai. Häi eli [[Ladvujärvi|Latvajärven]] hierus, [[Vuokkiniemi|Vuokkiniemes]].
+'''Arhippa Iivananpoika Perttunen''' ([[1769|1769]] – [[7. talvikuudu|7. talvikuudu]] [[1841|1841]]) oli vienankarjalaine runonpajattai. Häi eli [[Ladvujärvi|Latvajärven]] hierus, [[Vuokkiniemi|Vuokkiniemes]].
 Perttunen sanelih runoloi Lönnrotalle vuonnu 1834. Häi pajattih runoloi myös  J. F. Cajanul da M. A. Castrénil. Kolmasvuittu Kalevalan runolois ollah häin sanelemih.