Sivun "Livvin kieli" versielöin eroloi

On otettu Wikipedii-späi
Syväindö on otettu iäre Syväindö on ližätty
Oravu (pagin | kohendukset)
Ei ole yhtehveduo kohendukses
pEi ole yhtehveduo kohendukses
Rivi 1: Rivi 1:
[[Failu:Map of Karelian dialects.png|pienoiskuva|Karjalan kielen murdehet: 1) varzinkarjal 1a) vienankarjala 1b) suvikarjala 2) livvin kieli 3) lyydin kieli]]
[[Failu:Map of Karelian dialects.png|pienoiskuva|Karjalan kielen murdehet: 1) varzinkarjal 1a) vienankarjala 1b) suvikarjala 2) livvin kieli 3) lyydin kieli]]
'''Liygi (livvin kieli)''' on yksi kolmes [[Karjalan kieli|karjalan kielen]] piämurdehes. Livvikse paistah livvin karjalazet (liygiläzet). Pagizijua on 14,1 – 25 tuhattu hengie. Enimyölleh livvikse paistah Anuksen [[Karjala]]s sego [[Suomi|Suomes]] (läs 3000 pagizijua).
'''Liygi (livvin kieli)''' on yksi kolmes libo kahestu [[Karjalan kieli|karjalan kielen]] piämurdehes. Livvikse paistah livvin karjalazet (liygiläzet). Pagizijua on 14,1 – 25 tuhattu hengie. Enimyölleh livvikse paistah Anuksen [[Karjala]]s sego [[Suomi|Suomes]] (läs 3000 pagizijua).


Livvin murdehen alguperä ei ole selgei. Liygi kuuluu suomelas-ugrilazen kieliperehen itämerensuomelazeh kielijoukkoh. Livvin murdehes on äijy laihinsanua muinazes vepsän kielespäi. Livvis on moizii sanoi, kudamii ei ole karjalan kielen toizis murdehis.
Livvin murdehen alguperä ei ole selgei. Liygi kuuluu suomelas-ugrilazen kieliperehen itämerensuomelazeh kielijoukkoh. Livvin murdehes on äijy laihinsanua muinazes vepsän kielespäi. Livvis on moizii sanoi, kudamii ei ole karjalan kielen toizis murdehis.

Versii 19. Tuhukuuta 2020 kello 16.12

Karjalan kielen murdehet: 1) varzinkarjal 1a) vienankarjala 1b) suvikarjala 2) livvin kieli 3) lyydin kieli

Liygi (livvin kieli) on yksi kolmes libo kahestu karjalan kielen piämurdehes. Livvikse paistah livvin karjalazet (liygiläzet). Pagizijua on 14,1 – 25 tuhattu hengie. Enimyölleh livvikse paistah Anuksen Karjalas sego Suomes (läs 3000 pagizijua).

Livvin murdehen alguperä ei ole selgei. Liygi kuuluu suomelas-ugrilazen kieliperehen itämerensuomelazeh kielijoukkoh. Livvin murdehes on äijy laihinsanua muinazes vepsän kielespäi. Livvis on moizii sanoi, kudamii ei ole karjalan kielen toizis murdehis.

Kirjukieli

Tundietun tuohikirjutuksen №292 pohjannu on livvin kielen muinasmuodo. Vuvves 1990 Karjalas piästetäh ilmoih Oma Mua –lehtie. Vuonnu 2011 Karjalan Kielen Seuru avai karjalankielizen verkožurnualan. Sen nimi on Karjal Žurnualu. Enimät kirjutukset ollah livvikse, erähät niilöis ollah varzin- da tverinkarjalakse.

Tarkembua tieduo livvin murdehen kirjukielen ilmestymizes ei ole. XIX-vuozisual liygiläzet kirjutettih kiriličäl. Vuozinnu 1930 otettih käyttöh kirjukieli latinalazil kirjaimil. Vuonnu 1989 Karjalan tazavallan virguniekat hyväksyttih karjalan kielen kirjaimikot.

Livvin murdehen kirjaimikko:

A a B b Č č D d Ǯ ǯ E e F f G g
H h I i J j K k L l M m N n O o
P p R r S s Š š Z z Ž ž T t U u
V v Ü ü Ä ä Ö ö '

Vuonnu 2007 Karjalan tazavallan halličus hyväksyi karjalan kielen uvven kirjaimikon. Se on yhtehine kaikile murdehile. 29. oraskuudu vuonnu 2014 uudeh kirjaimikkoh hyväksyttih muutokset. Kirjaimikko rodih moine:

A a B b C c Č č D d E e F f G g H h I i
J j K k L l M m N n O o P p R r S s Š š
Z z Ž ž T t U u V v Y y Ä ä Ö ö ʼ


Livvin murdeheh kuulutah alamurdehet:

  • Siämärven
  • Tulemjärven
  • Vieljärven
  • Salmin (Videlen)
  • Kotkatjärven
  • Riipuškalan
  • Nekkulan

Niilöis hävinnyöt alamurdehet ollah:

  • Siämärven
  • Tulemjärven
  • Vieljärven

Ven’alazet kielentutkijat sanotah liygii karjalan kielen murdehekse. Erähät suomelazet kielentutkijat pietäh liygii iččenäzenny kielenny.

Livvikse kirjutetah

Linkit