Sivun "Baltiekkusuomelaizet kielet" versielöin eroloi
Syväindö on otettu iäre Syväindö on ližätty
Dankos10 (pagin | kohendukset) Lizätty linkoi da kategourii |
Lammõz (pagin | kohendukset) Ei ole yhtehveduo kohendukses |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Failu:Finnic languages 2.png|pienoiskuva]] |
[[Failu:Finnic languages 2.png|pienoiskuva]] |
||
'''Baltiekku-suomelaizet''' kielet ollah [[Suomelas-ugrilazet kielet|suomelas-ugrilaziin kieliin]] kuului kielijoukko. Niidy malttau paista nečilleh 7 miljoonua ristikanzoi. Baltiekku-suomelaizih kielih luetah tavallizestu [[Suomen kieli|suomen]], [[Eestin kieli|eestin]], [[Karjalan kieli|karjalan]], [[Vepsän kieli|vepsän]], [[Ižoran kieli|ižoran]] da [[Liivin kieli|liivin]] kielet. Perindöllisesty on olluh 8 kieldy hos äijän vähemistölöi ollah tahtonuh suvva heijän paginmuvvon omakse kielekse, ga kui [[meänkieli]], [[Lyydin kieli|lyydi]], [[ |
'''Baltiekku-suomelaizet''' kielet ollah [[Suomelas-ugrilazet kielet|suomelas-ugrilaziin kieliin]] kuului kielijoukko. Niidy malttau paista nečilleh 7 miljoonua ristikanzoi. Baltiekku-suomelaizih kielih luetah tavallizestu [[Suomen kieli|suomen]], [[Eestin kieli|eestin]], [[Karjalan kieli|karjalan]], [[Vepsän kieli|vepsän]], [[Ižoran kieli|ižoran]] da [[Liivin kieli|liivin]] kielet. Perindöllisesty on olluh 8 kieldy hos äijän vähemistölöi ollah tahtonuh suvva heijän paginmuvvon omakse kielekse, ga kui [[meänkieli]], [[Lyydin kieli|lyydi]], [[Kveni|kveeni]] da [[suvi-eesti]] ([[Seton kieli|seto]] i [[võro]]). |
||
[[Kategourii:Suomelas-ugrilazet kielet]] |
[[Kategourii:Suomelas-ugrilazet kielet]] |
Versii 29. Heinykuuta 2020 kello 19.24
Baltiekku-suomelaizet kielet ollah suomelas-ugrilaziin kieliin kuului kielijoukko. Niidy malttau paista nečilleh 7 miljoonua ristikanzoi. Baltiekku-suomelaizih kielih luetah tavallizestu suomen, eestin, karjalan, vepsän, ižoran da liivin kielet. Perindöllisesty on olluh 8 kieldy hos äijän vähemistölöi ollah tahtonuh suvva heijän paginmuvvon omakse kielekse, ga kui meänkieli, lyydi, kveeni da suvi-eesti (seto i võro).