Sivun "Kalevala" versielöin eroloi
tarkensin että runot eivät olleet ainoastaan karjalaisia, vaan myös muualta suomesta. Tegmerkit: Kohendus mobil'nois laittehes Kohendus saitan mobilnoin versien kauti |
korjattu kirjoitusvirhe Tegmerkit: Kohendus mobil'nois laittehes Kohendus saitan mobilnoin versien kauti |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Failu:Kalevala1.jpg|thumb|Suomen kieline Kalevala vuvvelta 1835.]] |
[[Failu:Kalevala1.jpg|thumb|Suomen kieline Kalevala vuvvelta 1835.]] |
||
'''Kalevala''' on [[Karjal]]an da [[Suomi|Suomen]] kanzalliseepossu. Sen on luadinuh [[Elias Lönnrot]], kudai kirjutti mustoh |
'''Kalevala''' on [[Karjal]]an da [[Suomi|Suomen]] kanzalliseepossu. Sen on luadinuh [[Elias Lönnrot]], kudai kirjutti mustoh suomelazii da karjalazii rahvahanrunoloi. Lönnrot työnytti runoloin kerävyksen vuvvennu 1828. Häi keräi runoloi [[Viena|Vienaspäi]] da vähäzen päivännouzu-Suomespäi. Runot on luajittuh kalevalazih runomiärih. Lönnrot on kohendelluh runoloin käzikirjutustu da luadinnuh yhtenäzekse tekstua. Häi on myös kirjuttannuh runoloi iče, gu juondeh olis yhtenäine. Suomenkielizen Kalevalan runot eivät sit ole sit muvvos, gu runonpajattajat saneltih net Lönnrotalle. |
||
Kalevala algau muailman roindumifful. Sen mugah muailma on roinnuh sotkan munaspäi. Kalevala sanelou Kalevalan da Pohjolan rahvahan elämyä. Kerdomuksessa on monii piähengilölöi, tärgevin heis on Väinämöine. Kalevalan yksi kuulužimis kerdomuksis on sammon kiskondu Pohjolaspäi. Tevos piättyö hristianskoin uskon tulendah. |
Kalevala algau muailman roindumifful. Sen mugah muailma on roinnuh sotkan munaspäi. Kalevala sanelou Kalevalan da Pohjolan rahvahan elämyä. Kerdomuksessa on monii piähengilölöi, tärgevin heis on Väinämöine. Kalevalan yksi kuulužimis kerdomuksis on sammon kiskondu Pohjolaspäi. Tevos piättyö hristianskoin uskon tulendah. |
||
Merja Leppälahten mugah Kalevalal on olluh suuri merkičys suomalazen kanzallistunnon luadijandas. Se on vaikuttanuh äijäl taidoh da tiedoh. Leppälahten mugah tevos vaikuttau ainos vie nygysuomalazen ristikanzan duumaičendah, sežo niilöin, kudamat nikonzu ei lugiettu Kalevalua.<ref>{{Verkoviiteh | Adressu = http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=1460 | Sivu =Agricolan kirja-arvostelut: Vielä helkkää Väinön kannel | Luadii = Leppälahti, Merja | Sivusto = Agricola – Suomen historiaverkko }}</ref> |
Merja Leppälahten mugah Kalevalal on olluh suuri merkičys suomalazen kanzallistunnon luadijandas. Se on vaikuttanuh äijäl taidoh da tiedoh. Leppälahten mugah tevos vaikuttau ainos vie nygysuomalazen ristikanzan duumaičendah, sežo niilöin, kudamat nikonzu ei lugiettu Kalevalua.<ref>{{Verkoviiteh | Adressu = http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=1460 | Sivu =Agricolan kirja-arvostelut: Vielä helkkää Väinön kannel | Luadii = Leppälahti, Merja | Sivusto = Agricola – Suomen historiaverkko }}</ref> |
||
Nygöine versii 12. Heinykuuta 2021 kello 12.26
Kalevala on Karjalan da Suomen kanzalliseepossu. Sen on luadinuh Elias Lönnrot, kudai kirjutti mustoh suomelazii da karjalazii rahvahanrunoloi. Lönnrot työnytti runoloin kerävyksen vuvvennu 1828. Häi keräi runoloi Vienaspäi da vähäzen päivännouzu-Suomespäi. Runot on luajittuh kalevalazih runomiärih. Lönnrot on kohendelluh runoloin käzikirjutustu da luadinnuh yhtenäzekse tekstua. Häi on myös kirjuttannuh runoloi iče, gu juondeh olis yhtenäine. Suomenkielizen Kalevalan runot eivät sit ole sit muvvos, gu runonpajattajat saneltih net Lönnrotalle. Kalevala algau muailman roindumifful. Sen mugah muailma on roinnuh sotkan munaspäi. Kalevala sanelou Kalevalan da Pohjolan rahvahan elämyä. Kerdomuksessa on monii piähengilölöi, tärgevin heis on Väinämöine. Kalevalan yksi kuulužimis kerdomuksis on sammon kiskondu Pohjolaspäi. Tevos piättyö hristianskoin uskon tulendah. Merja Leppälahten mugah Kalevalal on olluh suuri merkičys suomalazen kanzallistunnon luadijandas. Se on vaikuttanuh äijäl taidoh da tiedoh. Leppälahten mugah tevos vaikuttau ainos vie nygysuomalazen ristikanzan duumaičendah, sežo niilöin, kudamat nikonzu ei lugiettu Kalevalua.[1]
Histourii[kohenda | kohenda tekstu]
Kalevalan runoloin kerävys da ilmahpiäständy[kohenda | kohenda tekstu]
Suomelazet kiinnitettih mieldy vahnoin rahvahanrunoloin kerävykseh 1800-luvul. Tävelleh Turun Akatemian professoru Henrik Gabriel Porthan da hänen opastui Christfried Ganander kerättih kalevalastu sanastuo Mythologia Fennica -tevokseh jo 1700-luvul. Kajaanin alovehen douhturi Elias Lönnrot kierdi Vienan Karjalan alovehil keriämäs vahnoi runoloi. Lönnrot kierdi sežo Suomes, enne kaikkie päivännouzu-Suomes.
Kalevalan kiännökset[kohenda | kohenda tekstu]
Kalevala on kiännetty monile kielile. Ezmäzekse se kiännettih ruočikse vuvvennu 1841. Frantsien kielele se kiännettih 1845, ven’akse 1847, germuanikse 1852, vengriekse 1971, angliekse 1868 da eestikse 1891. Hos suomenkieline Kalevala perustuu karjalakse pajatettuloih rahvahanrunoloih, ga meni äijy vuottu, kuni Kalevalua ei piästetty ilmah karjalakse.
Karjalan Kielen Seuru piästi ilmah Kalevalan livvikse vuvvennu 2009. Kiännöksen on luadinuh Zinaida Dubinina. Varsinaiskarjalakse tevoksen kiändi Raisa Remšujeva, da se piästettih ilmah vuvvennu 2015. Kalevalasta on luajittuh sežo lastenkniigu Koirien kalevala vienankarjalakse vuvvennu 2010.
Lähtehet[kohenda | kohenda tekstu]
- ↑ Leppälahti, Merja: Kirjuta adressi!Luokka:Sivut, kudamien viiteh-templatois on hairahtuksii Agricola – Suomen historiaverkko.