Marjatta Kurenniemi

On otettu Wikipedii-späi
Marjatta Kurenniemi
Portriettu
Roindunimi: suom. Lea Marjatta Mikkola
Ammatti: писательница, переводчица
Rodivui: 7. oraskuudu 1918(1918-05-07)
Roindukohtu:
kanzalližus:
Kuoli: 14. kylmykuudu 2004(2004-11-14) (86 года)
Kuolendukohtu:
Ukko / akku: Tauno Kurenniemi[d]
Lapset: Erkki Kurenniemi[d]

Lea Marjatta Kurenniemi (omua suguu Mikkola; 7. oraskuudu 1918 Helsinki14. kylmykuudu 2004 Taipalsaari) oli produktivnoi suomelaine lapsien- da nuorienkirjuttai.[1]

Kurenniemi piäzi studentakse vuvvennu 1938 da opastui suomen kieldy Helsingin yliopistos.[2] Kurenniemen enzimäine tevos oli vuvvennu 1946 ilmah piässyh suarnuromuanu Pukke Punamuurahaisen seikkailut.[3] Tunnetumbii Kurenniemen tevoksii ollah Onneli da Anneli -kniigat. Saara Cantellan ohjatut kinot Onneli ja Anneli (2014) da Onnelin ja Annelin talvi (2015) pohjavutah Kurenniemen kniigoih.

Kurenniemi sai Topelius-palkindon vuozinnu 1954, 1967 da 1987, valdivon kirjallizuspalkindon (Suomi) vuozinnu 1976 da 1981 da Pro Finlandia -medalin vuvvennu 1969. Lizäkse häi sai Tirlittan-palkindon vuvvennu 1999 da taijon valdivonpalkindon (Suomi) 2003.[4]

Marjatta Kurenniemel da filosoufien douhturi Tauno Kurenniemel oli viizi lastu.

Tevoksii[kohenda | kohenda tekstu]

  • Pukke Punamuurahaisen seikkailut (Valistus, 1946, suarnuromuanu)
  • Unikon satuja (WSOY, 1947, suarnukerävys)
  • Sadepäivän satuja (Valistus, 1947, suarnukerävys)
  • Varjo kalliolla (Valistus, 1948, brihoin šeikkailukniigu)
  • Jannun ihmeelliset seikkailut (Valistus, 1949, lapsienkerdomus), 2. painos Jannu-vasikan ihmeelliset seikkailut (1978)
  • Oli ennen Onnimanni (Valistus, 1953, suarnuromuanu)
  • Kuinka-Kum-Maa on kaikkialla (Tammi, 1954, suarnuromuanu)
  • Antti Karoliina ja muita hassuja satuja (Valistus, 1954, suarnukerävys)
  • Puuhiset (Tammi, 1955, suarnuromuanu)
  • Matka Kauas-Maahan (Valistus, 1956, suarnukerävys)
  • Kuu omenapuussa (Valistus, 1958, suarnukerävys)
  • Kesälintu (WSOY, 1959, tyttölöin kniigu)
  • Varpusprinsessa (Valistus, 1964, suarnukerävys)
  • Kaksi kukkopilliä (yhtes Kaija Pakkasen kel, WSOY, 1968, runokniigu)
  • Kaukana täältä (WSOY, 1972, suarnukerävys; kogovus kaunevimbii suarnoi)
  • Leenan sininen päivä (WSOY, 1975, lapsien argikerdomus)
  • Pilvipaimen (WSOY, 1976, suarnukerävys)
  • Vaari (WSOY, 1976, Tenavakerho)
  • Höpsökärpänen (Weilin+Göös, 1980, suarnukerävys)
  • Seitsemän meren tuolla puolen (WSOY, 1980, suarnukerävys)
  • Joulun ikkuna (Weilin+Göös, 1984, suarnukerävys)
  • Marjatan satuja (WSOY, 1992, suarnukerävys)
  • Kolme kissimissiä ja muita runoja (WSOY, 1995, runokerävys)


Onneli ja Anneli -sarju

  • Onnelin ja Annelin talo (WSOY, 1966)
  • Onnelin ja Annelin talvi (WSOY, 1968)
  • Onneli, Anneli ja orpolapset (WSOY, 1971)
  • Onneli, Anneli ja nukutuskello (WSOY, 1984)
  • Putti ja pilvilaivat (WSOY, 1987)
  • Putti Puuhkajasaarella (WSOY, 1989)

Lähtehet[kohenda | kohenda tekstu]

  1. Marjatta Kurenniemi. Kirjasampo.fi. Lugiettu 4.1.2016.
  2. Marjatta Kurenniemi kirjasampo.fi. Lugiettu 4.1.2016
  3. Ahola, Suvi: Muistot: Marjatta Kurenniemi HS.fi. Lugiettu 4.1.2016
  4. Ahola, Suvi: Muistot: Marjatta Kurenniemi. Helsingin Sanomat. Lugiettu 4.1.2016.