Napoleon I

Napoleon I Bonapart
Roindunimi:
Ammatti:	politiekku
Rodivui:	15. elokuudu 1769(1769-08-15)
Roindukohtu:	Ajaččio, Korsika
kanzalližus:	Ranskan ensimmäinen tasavalta[d]  Ranskan ensimmäinen keisarikunta[d]  Ranskan kuningaskunta[d]
Kuoli:	5. oraskuudu 1821(1821-05-05) (51 года)
Kuolendukohtu:	Longvud, Pyhä Helena
Tuatto:	Carlo Buonaparte[d]
Muamo:	Maria Letizia Bonaparte[d]
Ukko / akku:	Joséphine de Beauharnais[d] и Marie Louise[d]
Lapset:	Napoleon II[d], Charles Léon[d], Alexandre Colonna-Walewski[d] и Eugen Megerle von Mühlfeld[d]
Nimikirjutus:

Napoleon I Bonapart (fr. Napoléon Bonaparte; 15. elokuudu 1769 Ajaččio, Korsika – 5. oraskuudu 1821 Longvud, Pyhä Helena) oli Fransien enzimäine konsulu vuvves 1799 algajen da Fransien keisari Napoleon I 1804-1814.

Napoleon algoi virran vuvvennu 1785 artilierien nuorembannu leitenantannu. Sit häi sai divizien generualan čiinan da komanduičči voinuvoimii tagavos. Vuvvennu 1795 hänes rodih Itualien armien komanduiččii. Vuozinnu 1798-1799 Napolein johti matkukundua Jegiptah. Vuvvennu 1799 Napoleon luadi valdivomuutoksen da hänes rodih enzimäine konsulu. Häi perusti diktatoran vallan. Napoleon pidi monii uvvistuksii, ezimerkikse perusti Fransien bankan (1800) da Kanzallizen koodeksan (1804).

18. oraskuudu 1804 Napoleonas rodih imperatoru. Napoleon voitti monet voinat: Avstrien kampuanii 1805, Prussien-Pol’šan kampuanii 1805, Avstrien kampuanii 1809. Sen periä Fransies rodih piävaldivo manderehes. Ga yksikäi Napoleon ei voinnuh voittua Britanien. Vuvvennu 1812 Suuri armii jäi voitetukse Ven’ale, min jälgeh Napoleonan imperii hävii. Vuvvennu 1814 Napoleon kieldävyi valduistuimes. Häi oli karkoitettu El’ba-suarele.

Vuvvennu 1815 Napoleon uvvessah sai vallan suakse päiväkse. Häi jäi voitetukse Vaterloos da toizeh kerdah kieldävyi valduistuimes. Elaijan jälgimäzet vuvvet Napoleon vedi Pyhä Helenan suarel. Vuvves 1840 algajen hänen tuhku säilytetäh Niistielöin kois Pariižas.