Frantsien kieli

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Frantsien kielen malto Eu-mualois

Frantsien kieli (fr. français) kuuluu romuanizih kielih. Muamankielenny frantsien kielekse pagizou läs 75,9 miljonua hengie da toizennu kielenny 87 miljonua hengie. Frantsien kielen pagizijoi kučutah frankofonizikse. Frantsien kieli on yksi Jevroupan liiton da Yhtistynnyzien Kanzukundien virrallizis kielis da rahvahienvälizen poštan ainavo kieli, sego toizien järjestölöin kieli. Net järjestöt ollah: Jevrouopan nevvosto, Jevroupan yleisradivoliitto, Rahvahienväline olimpiuadankomitiettu, Muailman kauppujärjestö, Nato dmi. Fransien kielen kirjaimikkoh kuulutah 26 latinalastu kirjaindu, kaksi ligaturua, da viizi diakrittistu merkii.

Murdehet[Kohendele | Kohendele tekstua]

Frantsien paginkieles on suurii alovehellizii eroloi. Standartufrantsien kieli perustuu Pohjois-Frantsies paistuh kieleh. Pohjois-Frantsien da Suvi-Frantsien välil eroloih kuuluu sego Pohjois-Frantsien uvuluarine r sego espuanien, kataluanan da oksituanan vaikutus Suvi-Frantsieh.

Frantsien kielen stuatussu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Virralline stuatusu Frantsies[Kohendele | Kohendele tekstua]

Frantsien konstitutsien mugah kieli sai virrallizen stuatusan vuvvennu 1992. Kai virrallizet dokumentat da sobimukset pidäy kirjoittua frantsien kielel. Gu rekluamas on vieraskielizet sanat, net pidäy kiändiä.

Virralline stuatusu Kanuadas[Kohendele | Kohendele tekstua]

Frantsien kieli on Kvibek-muakunnan virralline kieli. Sežo se on yksi toizes Kanuadan da New Brunswick-muakunnan virrallizes kieles.

Stuatusu toizis mualois[Kohendele | Kohendele tekstua]

Virralline kieli:

Yksi toizes virrallizes kieles

  • Andorra
  • Kanuada
  • Gaiti
  • Livanu
  • Burundi
  • Džibuti
  • Kamerun
  • Ruanda
  • Keski-Afriekan tazavaldu
  • Čad

Yksi kolmes virrallizes kieles:

  • Bel’gii
  • L’uksemburgu
  • Ekvuatourielline Gvinei

Yksi nelläs virrallizes kieles