Galilein kuut
Ylähänpäi alah: Io, Europa, Ganymedes, Kallisto.
Galilein kuut ollah Jupiiteran nellän suuriman kuun yhtehine nimi: Io, Europa, Ganymedes da Kallisto (loittohusjälletykses Jupiiteraspäi). Galileo Galilei löydi kuut talvikuus 1609 libo pakkaskuus 1610 käyttämäl hänen enzimästy teleskouppua. Net liitytäh päiväzenkunnan suurimien kuuloin lugumiäräh. Nämmien kuuloin eruoju eroitus on, ku niilöin kaikil on kerämuodo da niilöil suurus da massu ollah lähäl Kuudamua libo Merkuriustu. Muut Jupiiteran kuut on pienet da niilöil on ebäsiännölline muodo.
Histourii
[kohenda | kohenda tekstu]Simone Marius ezitti Galilein kuuloin numet vuonnu 1614, no pitkähes niilöi ei käytetty käytökses. Galileo Galilei nimitti nelli kuudu "Medicin tiähtikse" (lat. Stellae Medicae, nellän Medicin velleksen mugah) da andoi niilöile jälletysnoumerat. Vaste 20. vuozisuan puolivälis meile tuttavat nimet ollah kaikkienkäytettävinny.
Galilein kuut ollah nimitetty griekkalazen mytolougien Zeuksen rakastajien mugah: Io, Europa, Kallisto da Ganymedes. Simone Marius andoi nämmä nimet sendäh, ku Jupiter on Zeuksen romalaine vastineh.
Äijy arvokastu tieduo Galilein kuulois ližättih Voyager-zondoin vuvven 1979 lendoloin, Galileo-zondan vuozien 1995-2003 ruavon da Hubble-kosmossuteleskoupan tutkimuksien avul.
Kuut
[kohenda | kohenda tekstu]| Nimi | Kuva | Diametri (km) |
Massu (1018kg) |
Suuri puoliakseli (km) |
Kierdoaigu (d) |
|---|---|---|---|---|---|
| Io |  |
3643 | 89,300 | 421,800 | 1.769 |
| Europa |  |
3122 | 47,990 | 671,100 | 3.551 |
| Ganymedes |  |
5268 | 148,150 | 1,070,400 | 7.155 |
| Kallisto (Callisto) |
 |
4821 | 107,570 | 1,882,700 | 16.69 |