Grigorii Bogdanov

Grigorii Bogdanov
Rodivui:	1900

Risto (Grigorii Haritonovic) Bogdanov on enzimäzii karjalazii tiedomiehii (1900-1931). Rodivui 1900 Vuonnizen kyläh köyhäh pereheh. Kanzallizen voinan aigah Bogdanovien pereh oli Suomes paremban eloksen ecos. Lapsusaijas Ristol oli suuri himo opastumah. Häi kävyi kyläskolah, ylen aijäl suvaicci lugie. Skolan loppiettuu häi yhtes oman vellenke lähti Murmanin ruadudorogan rakendajakse. Talvel 1919-1920 häi opastui lyhytaigazis kursilois, kuduat oli järjestänny Uhtuon hallicus. Keviäl 1920 keräi pertizuanoin joukko. Vuvvennu 1921 Karjalan ruadokommuunu työndi Riston opastumah Moskovah. Järilleh Karjalah häi kiändyi 1924 da jatkoi opastundua aspirantuuras, jällespäi rubei Piiterin yliopiston filougien tiedokunnan Suomelas-ugrilazen ozaston opastajakse. Sil aigua samal ozastol oli ruadamas tundiettu professoru D.V. Bubrih. Piiteriläzien tiedomiehien johtol Risto kävyi vienankarjalazih kylih keriämäh rahvahan runohuttu. Risto pani tallele eeppilizii runoloi, suarnoi da tieduo karjalazes svuad'bas. Myöhembi häi kirjutti tutkimuksen karjalazeh svuad'bah nähte. Vuvven 1931 lopus Risto Bogdanov tuli Karjalan tiedoinstituutan kieliozaston johtajakse. Pahakse mieldy, Risto Bogdanov kuoli 1931 voimattomukseh.