Hiragana
Hiragana (jap. 平仮名) on japounalaine kana-tavumerkistö, mi on yksi japounalazen kirjutuksen piäozis yhtes katakanan, kandzin (Hieroglyyffin), latinallizen kirjaimikon (romazin) da arabielazien noumeroin kel. Hiragana da katakana luajitah ühtes kanan sistieman, kudamas jogahižel merkil on oma mora (tavu).
Tavaramerkistö keräy 46 piämerkkiä, kudualois on pyöreitä da sileitä viizii. Se eroitti sidä kulmikkahas katakanas.
Alkuperähistorija
[kohenda | kohenda tekstu]Hiragana on muodostunnuh IX vuozisual Heian-aigas. Sen grafiekannu pohjannu rodih man'egana sistiemu, kudamas kiinalazii hierogliifioidu käytettih yksistäh japounien sanoin iändön välittämizekse niilöin merkičysty huomiičematta.
Hiragana-merkit kehityttih niilöin hieroglifiloin kebjennyttynykse, terväh kirjutettuloikse variantakse (ts'aoshu-stiil'akse). Ennevahnas sidä sanottih onnade (jap. 女手 - "naiskirjutus"), sendäh gu sidä käytettih enimyölleh naizet dvorčan piirilöispäi, kudamile virralline kiinalazien hieroglifiloin opastundu ei olluh läs. Hiraganah on kirjutettu klassisellizen japanilazen literatuuran šuurruadoloi, niilöin joukos on "Gendzen kerdomus".
Enne 1900-luvun reformua ühtel sil'päl voidih olla mondu merkii (nygöi niilöi sanotah hentaiganoikse), sen jälles tavaramerkistö yhtistettih "yhty iäni - yksi merki" prinsippan mugah.
Kokoomus da struktuuru
[kohenda | kohenda tekstu]| あ a | い i | う u | え e | お o | (ya) | (yu) | (yo) |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| か ka | き ki | く ku | け ke | こ ko | きゃ kya | きゅ kyu | きょ kyo |
| さ sa | し shi | す su | せ se | そ so | しゃ sha | しゅ shu | しょ sho |
| た ta | ち chi | つ tsu | て te | と to | ちゃ cha | ちゅ chu | ちょ cho |
| な na | に ni | ぬ nu | ね ne | の no | にゃ nya | にゅ nyu | にょ nyo |
| は ha | ひ hi | ふ fu | へ he | ほ ho | ひゃ hya | ひゅ hyu | ひょ hyo |
| ま ma | み mi | む mu | め me | も mo | みゃ mya | みゅ myu | みょ myo |
| や ya | ゆ yu | よ yo | |||||
| ら ra | り ri | る ru | れ re | ろ ro | りゃ rya | りゅ ryu | りょ ryo |
| わ wa | ゐ wi | ゑ we | を o/wo | ||||
| ん n | |||||||
| が ga | ぎ gi | ぐ gu | げ ge | ご go | ぎゃ gya | ぎゅ gyu | ぎょ gyo |
| ざ za | じ ji | ず zu | ぜ ze | ぞ zo | じゃ ja | じゅ ju | じょ jo |
| だ da | ぢ (ji) | づ (zu) | で de | ど do | ぢゃ (ja) | ぢゅ (ju) | ぢょ (jo) |
| ば ba | び bi | ぶ bu | べ be | ぼ bo | びゃ bya | びゅ byu | びょ byo |
| ぱ pa | ぴ pi | ぷ pu | ぺ pe | ぽ po | ぴゃ pya | ぴゅ pyu | ぴょ pyo |
- は, ha lausutaan wa
- へ, he lausutaan e
- を, wo lausutaan o