Siirry sisältöön

Käyttäi:Olksolo/Pyhän Jyrrin časounu Kangasjärvelpäi

On otettu Wikipedii-späi

Pyhän Jyrrin časounu on aittupertin mallin puurakendus kellojalloinke. Se on nostettu XVII vuozisual da sijoitui Kangasjärven tyhjennyös hierus. Se kuuluu federuallizeh arhitektuurumustomerkilöin luvetteluh. Se on yksi vahnis liygiläzes časounas Siämärven alovehel. Sit on pyzytty ainavoluaduzet kellojallat da monet ennevahnazet ozat. Vuvvennu 1989 sen siirrettih Veškelykseh (Suojärven piiri, Karjalan tazavaldu).

Časounu on sijoitunnuh korgiel vuaral Veškelyksen suvipuoles. Sidä hyvin nägyy kylän eri čuppuloispäi. Se on ilmekäs da merkittävy komponentu kylän kogomukses[1][2].

Časounan huonus on pitky päivännouzupuolespäi päivänlaskuh da se on luajittu molen'n'upertis (päivännouzupuoles) da kellojallois (päivänlaskupuoles). Suuruot ollah 4,7 × 8,8 m[1].

Kellojalloin alakerros ruadau senčoin libo gallerien funkciedu. Kaijat seinäzet da leikatut paččahat rajoitetah sidä pohjazes da päivänlaskus. Paččahien piälöin välih on kiinitetty podzorat. Päivännouzu- da päivänlaskuoččien podzoroil da pričelinoil (tuulilavvoil) on figurine leikkavundu puolikruugien da puarallizien kolmekulmupiilöin mugah[3].

Senčoin suvipuoli on avvonaine, krinčazenke. Krinčazen tagan časounan pluanu on L-muodoine. Krinčazen suojus jatkau levon suvikaldavustu. Krinčazen pordahat on tartutettu senčoin alaparzin piälöih[3][1].

Senčoin piäle on nostettu kellojalloin salvo 4-seiny-šatranke da ristanke. Kellojalloin seinät on luajittu vestettylois parzis. Šatran levo on pandu stropiloil, a sen os's'upačas on tartutettu yläkerroksen lain balkih. Šatru on katettu vestolaudoil. Šatran levo loppuu policoil. (Policu on katoksen tazaine oza, kudai vedäy vihman vetty taloin seinispäi). Šatran ladvu on čomendettu lavvoil, kudualoin reunat on leikattu pordahan muodoine. Kellojalloin ylävenčois on leikattu 4 leviedy ikkunua, yksi jogahizes seinäs. Jogahine ikkun on eroitettu vestettyl paččahazel — impostal. Impostoin ymbärysviivu on samannägöine kui gallerien paččahil: se on lyhendettyloin pyramidoin yhtehizenke aluksenke da madaloin kuvvikkoloin rivi. Kuaret hoikkil laudoil čomendetah ikkunoi[1][4].

Molen'n'upertil on luajittu povalu. (Povalu on salvoksen piälimäzen ozan sulavaine levendys juuri katoksen al. Ylävenčat kohti levon al luajitah toizis pitkembäkse. Nengozel konstrukciel on kuarinägöine muodo. Se suojuau seinii kosties.) Molen'n'upertin seinät on salvettu pyöryžis parzis, kudamat on vestetty sydämeči pyöryžittäh reunoittah čuppulois. Harjulevo on pandu samcoil puaksuineh aijaksienke da katettu kaksi kerdua vestolaudois. Levon harjal on nostettu 8-kandaine ristu. On kolme ikkunua: kaksi ikkunua suves seinäs da yksi ikkun pohjazes. Ikunnoin kehykset on luajittu 3-pielizes ikkunlavvoinke. Suvizen seinän yksi ikkun on ribaitettavu ikkun. Veriän kehys ongi luajittu 3-pielizes. Ribaitettavu ikkun da 3-pielizien veriän kehys pietäh pyzynyzinny ennevahnazinnu elementoinnu[1][3].

Histourii

[kohenda | kohenda tekstu]
Časounu vuvvennu 1941 Kangasjärven rannal

Časounan alguperäzen pertin arhitektuurukeinot da ozat voi aijoittuo aigah enne XVII vuozisuan loppuu[1]. V. Orfinskij oli sidä mieldy, ku časounu oli nostettu XVI vuozisuan lopus — XVII vuozisuan allus[5].

Vuvvessah 1988 časounu sijoitui Kangasjärven suvirannal samannimizes hierus (25 km pohjazes Veškelyksespäi). Toizin kuin äijät muut Siämärven časounat, se ei olluh kalmiston, ga se toimi uskokeskuksennu da rahvahallizennu keskuksennu konzulienne eläjäkkänäs hierus[2].

Časounu oli salvettu da rakendettu eri aigah. Srojuhistouries on kolme kauttu[1].

XVII-vuozisuan alguperäine rakendus oli samanlevevyönny aittupertinnu. Rakendukses oli kaksi huonustu: pritvoru da molen'n'uperti. Piettih, ku molen'n'usalvo oli korgiembi pritvorusalvuo. Molen'n'usalvos oli luajittu povalu, a pritvorusalvo oli povalattah. Ainavo ikkun oli molen'n'upertis[4].

Enzimäzen rekonstrukcien aigua XVIII vuozisuan lopus časounan päivänlaskupuoles oli luajittu avvonaine gallerei krinčazenke, a kogo rakendus rodih samankorgevuonnu. Sih niškoi salvon alle oli pandu kolme venčua, kudamis kaksi venčua kokotti päivänlaskuh alguperäzen rakenduksen ulgopuolele da oli gallerien aluksennu. Sežo pritvoru oli korrendettu molen'n'upertin korgevuttu myöte. Silloin pritvoras salvajat luajittih samazen povalan, kui molen'n'upertis. Juuri moine eroitus suau tämän muutoksen aijoittuo aigah enne XVIII vuozisuan loppuu. (Myöhembäh aigah časounan salvajat ei enämbi luajittu povalua). Pritvoran ylävenčat rajoitettihgi galleriedu, kuduan paččahat pöngättih pritvoran ylävenčoi. Časounan kai ozat oldih katettu yhtehisty harjulevuo[2][4].

Toizes rekonsrukcies XIX vuozisuan toizel puolel gallerien ymbärysviivu oli lujendettu parziloin seinäzil. Gallerien piäl azetettih kellojalloin salvo, kudai oli katettu madalal šatral ristanke[4].

XIX vuozisuan lopus časounan syväinpuoli oli muututtu. Molen'n'upertin da pritvoran välis seiny oli pilattu. Ribaitettavu ikkun oli vestelty. Kaksi uuttu ikkunua oli luajittu: molen'n'upertin pohjazes seinäs da endizen pritvoran suves seinäs. Kellojalloin salvo oli lavvoitettu. Molen'n'upertis pandih špalierit[1][4].

Vuvves 1974 časounu kuuluu valdivollinezen merkičyksen kul’tuurumustomerkilöin luvetteluh[6].

Vuvvekse 1985 Kangasjärven hieru tyhjeni, da sen kai rakendukset hävittih, paiči časounua da kahtu hudrua taloidu. Sih aigah časounas oldih hävinnyh lait, moni levon vestolaudua, krinčazen pordahat da suojus, ristu molen'n'upertin piäl[1].

Vuvvennu 1989 časounu oli kogonah riičitty da siirretty Veškelykseh. Se oli restauriiruittu arhitektoran G. Kut'kovan projektan mugah. Restauracien aigua oldih muuteltu alavenčan da ylävenčan ozat, uvvistettu levo, luajittu krinčaine uvvelleh[1].

Vuvvennu 2009 oli luajittu tutkimus, kudai ozutti, ku časounah pidäy luadie kohendustu. Hot yhtehisty kunduo piettih vältäväzenny, oli löytty lahuo, ozien hävittämizii, moni levon vuoduo, krinčazen da alavenčan rikkomistu[7].

Vuozinnu 2021-2022 "Lider-stroj S" -yhtymy Ivanovospäs korjai časounua. Kellojalloin konstrukciet oldih pandu uvvessah, väliaigazen šiferulevon sijas oli uvvistettu levo vestolavvois, kivialus oli kohendettu, alovenčat oldih vaihtettu[8].

Viittehet

[kohenda | kohenda tekstu]
  1. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Паспорт памятника истории и культуры СССР. Часовня Георгия / составитель В. Г. Копнин. — Петрозаводск, 1992. — 13 с.
  2. 1 2 3 Орфинский В. П. Народное храмостроительство // История и культура Сямозерья / под ред. В. П. Орфинского, И. Е. Гришиной, А. П. Конкка, И. И. Муллонен, В. Д. Рягоева. — Петрозаводск, 2008. — 816 с. — ISBN 978-5-8021-0906-9.
  3. 1 2 3 Паспорт памятника истории и культуры СССР. Часовня в деревне Кангозеро / составитель В. Ф. Хёглунд. — Петрозаводск, 1970. — 6 с.
  4. 1 2 3 4 5 Орфинский В. П. Часовня Георгия Победоносца из д. Кангозеро // Карелия: энциклопедия: в 3 т. / гл. ред. А. Ф. Титов. — Петрозаводск : ИД «ПетроПресс», 2011. — Т. 3: Р — Я. — С. 260. — 384 с. — ISBN 978-5-8430-0127-8.
  5. ↑ Орфинский В. П. Деревянное зодчество Карелии. — Л. : Стройиздат, 1972. — 118 с.
  6. ↑ Постановление Совета Министров РСФСР № 624 от 04.12.1974.
  7. ↑ Проект реставрации часовни в с. Вешкелица / ГКУ Республики Карелия «Республиканский центр по государственной охране объектов культурного наследия» (15 декабря 2015).
  8. ↑ Дерево — 2022. Итоги года. Реставрации — часть 1 / [А. Бокарев] albokarev.livejournal.com (29 января 2023).
Lähteh - "https://olo.wikipedia.org/w/index.php?title=Käyttäi:Olksolo/Pyhän_Jyrrin_časounu_Kangasjärvelpäi&oldid=48794"