Karjalan histourii
Karjalan histourii on pitky.
Iččenäzen Karjalan histourii
[kohenda | kohenda tekstu]Karjalas on olluh rahvastu 10 000 vuottu. Muinaine Karjala nouzi da voi hyvin 1000-luvul, kuni Novgorodin kul’tuurilline da poliittine vaikutus nouzi, gu Karjalazet da Suomelazet voijuja toine toizenke. Karjalazet kupsuloit arvoturkistu myödih Novgorodih, Kijevah da Vizantih Olhavajoven da Laatokanlinnun kauti da sežo Volgan kauti Mesopotamiah da Lähipäivännouzupuoleh. Karjalaizii linnuloi oli Viipuri, Kägöisalmi, Kemi, Sordavala, Poventsa, Šuoju, Suma da Anuksenlinnu. 1100-luvul Novgorod kuadui Anuksen da Vepsänmuan, a vai arhijepiskoppulazeh hallindoh. Karjalazet maksoivat veruo Novgorodin jepiskopule da Karjalah srojittih kirikkölöi. Karjala oli iččenäine 1280-luvule suate, gu Novgorodin koroli Mijtri Peraslavlilaine täytti Karjalan miehistöl.
Karjala Novgorodis da Ruoččis
[kohenda | kohenda tekstu]Karjala jagavui kahtekse, gu Ruočči da Novgorod täytti Karjalan miehistöl. Ruoččin Karjalas tulou Päivänlasku-Karjala da Novgorodin Karjalas tulou Päivännouzu-Karjala. Karjalazet nouzi vastah Kägöisalmes 1308, a Novgorod hävitti vasturinnan. Toine vastuhnouzu tuli 1314, a Novgorod hävitti da tappoi Karjalazet vastahnouzijoit. Karjalan kahtekse jagamine varmistui 1323 Pähkinäsuaren rauhansobimuksen kera. 1500-luvul Karjalan vägilugu oli nenga 105 000.
Karjalaine kanzalline havaččumine
[kohenda | kohenda tekstu]Vuonnu 1809 Suomi liitettih Karjalah. 1890-1910 vuozin Suomes da Karjalas rubei nationaliztine liike da aktiivine vasturindu. Suomelazet da karjalazet partizuanut opastuitih jeegeroi, räjähyttetih bombuloi da kiskuotih bankoi. 1918-1920 vojuittih Heimovoinut, mis suomelazet da karjalazet sodivah Nevvosto-Ven’ua vastah da 1921-1922 Karjalazet nouzi Ven’ua vastah Päivännouzu-Karjalan revol’utsis. Ven’a hävitti vasturinnan, a Suomes tuli iččenäine.
Toine muailmanvoinu da Kylmy soda
[kohenda | kohenda tekstu]Vuonnu 1939 äijy rahvastu Päivänlasku-Karjalas meni Suomeh siirdolaizin. Toizen muailmanvoinan aigan Päivännouzu-Karjalaizoloi borčuičči Suomen puolel Partizuanupataljuonu 5:s da heimosaldattuyksikölöis. Vuozin 1940-1956 Nevvostoliitos oli Karjalas-Suomelaine SNT.