Kullervo

Kullervo (suom. Kullervo) on karjala-suomelazen "Kalevala"-eepossan hahmo. Hänen syžeti on kirjutettu ruunois 31-36.

Histourii

Kullervon histourii algavuu suuris sugun vihanke kahten vellien - Kalervon da Untamon - välil. Riidu, kudai syttyi tyhjäs kiistäs kalastusoigolois (Untamon ahven puutui Kalervon verkoloih), kazvoi verenvualtavakse voinale. Untamo keräi joukon da kogonah hävitti oman vellen rodun, jättäjen hengih vai yhen raskahan naizen. Diädöin kiini olles häi sai poijan, kudamua pandih nimekse Kullervo. Juuri roindua müöte brihačču ozutti erinomazen fyysizen väin da magizen lahjakkuon tunnusmerkilöi: jo kolmen päivän ijäs häi revitti omii vaippoi. Uuntamo ellendäy, ku lapses kypsyy kostotahto, da yritti kolmeh kerdah tappua lapsen. Brihačču yritettih upottua mereh, polttua suures tules da riputtua tammale. Kuitenki Kullervo, kudamal oli čotonine puolustus, piäzi hengih jogahizes stihies, ozutteli omua hairahtamattomuttu da pölästi valloittajua omal luonnottomal elävyöl.

Ei voinnuh hävittiä veljenpoigua, Untamo yritti integroija händy omah taloih orjannu, ga puutui vastah sih, ku Kullervon kai ruadot kiännyttih kaozikse. Suures väis, no sosializes kazvatukses da empaties puuttunu, sankari toi joga käskyn absurdah suate. Konzu händy pandih kaččomah lastu, häi iški silmät da tappoi lapsen. Konzu hänele käskiettih leikata meččy, häi hävitti suuren territorien, kiroi muan muga, ku sit enämbiä ei kazvanuh nimidä. Hänen yritykset azettua aidua loppiettih monoliittisen seinän nostamizen taivahah suate ilmai yhtenny piäsyö. Jälgimäi Uuntamo ei nähnüh moizes ruadajas hyvytty da möi händy kuulužele sepiläzele Ilmarinnel "kahten vahnan sauvun da erähizen avannuh kattilan" puoles, sendäh häviejän sankarin probliemu siirdyi toizeh taloih.

Kullervon eloksen kuulužimannu da simvolizennu momentannu on hänen konfliktu Ilmarisen akanke. Emändy, kudai ei suvainnuh orjua, työndi händy paimendamah karjua, andoi matkah leibiä, kudaman südämeh oli paistettu kivi. Kullervol, kudamal ei jiännyh nimidä perehespäi paiči tuatan suaduu veiččiä, tämä esineh oli sakraline. Konzu veičči mureni peitettyö kivie vastah, se rodih jälgimäzekse tipukse, kudai murendi hänen jiännöksien tirpan. Sen sijah, ku vai tappua emändy, Kullervo käytti magiedu: häi ajoi kondii da hukkii ühteh karjah, andoi niilöile lehmien nägöi čarin avul. Ehtäl, konzu sepän akku tuli lypsämäh žiivattua, zvierit revitettih händy. Tämä julmuon akti lopullisešti kiinitti Kullervon karjalaisen ta anti-sankarin statussih, kudai ei ole myöstymätie ihmiskuntah.

Ilmarisen akan tapandan jälles Kullervo pakeni meččäh, kus sattumalta löydi, ku hänen vahnembat da sizäret jiädih hengih Untamon tapandan jälles. Kuitenki perehenke yhtymine ei tuonnuh hänele tervehytty. Ku häi ei voinnuh ruadua, häi uvvessah ei voinnuh ruadua kodiruadolois, i tuatto työndi händy maksamah veruo. Kodih tulduu häi vastai neiččyö, kudaman muanitti omih regilöih, lahjoitti kallehil kangahil da kullal. Seksualizen aktien jälles sankarit ruvettih sanelemah omas roindas da pöllästyksel tiijustettih, gu ollah sizär da velli (se hävii mečäs äijy vuottu tagaperin). Tyttö ei kestänyh huigiedu da kerras tappoi iččie joven kynnyksel. Surun da vihan vallas Kullervo piätti täyttiä oman alguperäzen tarkoituksen. Häi lähti Untamoin kodih da luadii totalizen tapandan, ei žiälöinnüh ni naizii, ni vahnoi, da muutti vihaniekan eländykohtua tuhkakse.

Jälles tuattoloin kodih tulduu da sen tyhjänny da hylgiettünnü löydännyh (kaikin omahizet kuoltih, konzu händy ei olluh), Kullervo lähti meččäh sinne kohtah, kus häi kuadoi. Jälgimäzes scenas häi kiändyy oman miekan puoleh da kyzyy, ongo se valmis juomah hänen riähkähizen veren. Miekku, kudai eposas on varustettu tiijollisuon algehil, vastau, ku häi juonuh viärüön da viäryön verdy, a sendäh juou vie Kullervon verdy. Sankari piästi miekan käpälin muah da hyppi teräväh, loppi oman elaijan omal suudoalovehel. Kullervon kuolendu "Kalevalas" tiivistyy vahnan Viizahan Väinämöisen opastuksel sih näh, ku lapsii ei sua andua kazvatettavakse vierahile ristikanzoile libo orjile, sendäh gu suvaičuksen da oigien opastuksen puuttumine vältämättäh suau hirviön, kudai voibi vai hävittiä.

Kul'tuuras

Kullervon kul'tuurine vaikuttehistu menöy loitton suomelazen fol'kloran rajois, muuttuu häi universalizekse "kirotun kävelijän" arhetipakse. Hänen kuva rodih pohjannu kogonazile fantasian da jevrouppalazen muzikalizen romantizman literatuuran suunnoile.

Suomelazen kanzallizen identiteetin muodostamini

XIX vuozisual, suomelazen kanzallizen iččenävyön muodostumizen aigah, Kullervon hahmos rodih keskeine taidoilijoile, kuduat tahtottih sanella oman kul'tuuran omaluadužuos. Vastoin valgiedu da viizahii Väinämöine, Kullervo kuvaičči rahvahan pimiästy, luonnollizuttu vägie da sen histouriellistu gor'ua. 1860-luvul kirjuttai Aleksis Kivi kirjutti Kullervo-tragedien, kudai rodih enzimäzekse merkittäväkse suomenkielizekse näytelmäkse. Tämä tevos vedi hahmon arhaizien pajoloin raamieloispäi klassikan dramaturgien tazavaldah, pandi händy yhteh riähkäh Shakespearen hengien kel. Taiteilijat, kui Akseli Gallen-Kallela, visualisoittih hänen kuva monumentalizis paltinois (ezimerkikse "Kullervon kiruandu"), kudualois ristikanzu on kuvattu ylimäzen vihan aigah, kudai rodih ikonizekse alistamattomuon kuvauksekse.

Muailmanmuzikakse Kullervon avasi säveldäi Jan Sibelius. Vuvvennu 1892 häi ezitti monumentalizen simfonien "Kullervo" solistoile, miehien horale da orkesterile. Tämä tevos rodih kiännökse: Sibelius käytti suomen kielen ritmiekkua da ruunoin arhaizie melodiijoi, luadi ihan uvven muuzikukielen. Simfonien viijen ozan rakenne tarkah kuvastau sankarin elaigua - hänen myrskyllizes nuorusvuozis surmah suate. Tämän tevoksen menestys ei vaiku luadinuh Sibeliukses kanzallizekse urhoikse, ga se toi "Kalevalan" juonien muailman akateemizekse repertuarakse, sendäh gu europpalaine yleisö kiinnitti huomijon pohjazeh eepossah.

Kirjalližusperintö: Vaikutus J. R. R. Tolkin

Merkittävimän vaikutuksen Kullervo luadii nygyaigazeh literatuurah John Ronald Ruel Tolkinan luomisruavon kauti. Nuorennu Tolkin oli moizes vaikutukses Kullervon histouries, gu rubei kirjuttamah omua adaptaciedu, kuduan nimi on "Kullervon histourii" (The Story of Kullervo). Myöhembi tämä juoni rodih pohjakse hänen maailmankaikkehuon yhten kaikis pahembih da tärgiembih legendoih - Turin Turambaran histourien. Karjalaisien välini šamanmuotoisuš on melkein peilikuva.