Maču Pikču
Maču Pikču (kečuakse Machu Pikchu, «vahnu vuori» libo «mäin piä») on muinaine inkulinnu Perus Suvi-Ameriekas. Vuvven 2007 Maču Pikčus rodih Unescon muailnanperindöobjektu.
Sijoitandu da rakendukset
[kohenda | kohenda tekstu]Maču Pikčus sijaiččou 2 430 metrin korgevuos troppizen vuoristomečän keskel. Linnu sijaiččou lähäl Urubamba-joven alangos Inkuvaldukunnan Kusko-piälinnua. Sie on temppelilöi, halliččijandvorču, eländykodii da aittoi. Kaikkien ylembänny on Intin libo päiväzen temppeli. Maču Pikčus on läs 200 rakendustu. Linnas da sen ymbäristös eläy läs 1200 hengie, piädielos naizii, lapsii da pappiloi.
Histourii
[kohenda | kohenda tekstu]Maču Pikčus srojimine algoi läs vuvvennu 1440. Inkuhalliččii Pakačutek nosti linnan Päiväzen kul’tan toimiloih niškoi. Linnale pidi olla valloittamatoi, sendäh gu se sijaiččou ymbäri pal’l’ahan kallivon da rotkoiloin. Ga vuvvennu 1572 inkat hyllättih linnan espuanilazile. Hylgiämizen jälgeh linnu unohtui kodvakse. Enzimäine tundiettu Maču Pikčuh käynnyh ulgomualaine oli yhtysvaldaine Hiram Bingham 24. heinykuudu 1911. Bingham kirjoitti Maču Pikčus tevoksen da vei siepäi kodimuan muzieloih erillizii ezinehii. National Geographic luadi Maču Pikčus erikoisnoumeran sulakuus 1913, da linnu sai muailman kuulužuon.
Turizmu
[kohenda | kohenda tekstu]Maču Pikču on yksi Suvi-Ameriekas tärgiemis arheolougiellizis keskuksis da se on ylen tindiettu turistuobjektu Perus. Joga vuottu Maču Pikčuh kävyy 400 000 turistua da niilöin miäry kazvau. Unescon mugah nengoine suuri turistumiäry varaittau kohtan säilymizeh.