Valgeipästärikki

Lähteh Wikipedii
(siirretty Pästärikki:späi)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valgeipästärikki

Valgeipästärikki (lat. Motacilla alba L., ven. белая трясогузка) kuuluu pästärikkilöin pereheh. Se on muuttolindu. Karjalas sidä on kaikkiel da äijy.

Muut nimet[Kohendele | Kohendele tekstua]

Suurimas vuitis karjalan paginluadulois linnun nimi perustuu nimilöin pä(i)stärikki[1] da väistärikki[2] eri muunnoksih. Randusuvi-Suomengi paginluadulois on tunnettu nimi väistäräkki.[3] Salmis lindustu on kučuttu sežo nimel jiänpotkiene.[4]

Ulgonägö[Kohendele | Kohendele tekstua]

Valgeipästärikki on pieni linduine. Sil on hoikku, piduličču rungu. Piä on kaidu, n’okku – hoikku, terävy da oigei. Siivet ollah pitkättävät, hoikat. Linnul ollah pitkät kynnet. Tädä linduu tunnet terväh, astujes se puaksuh kumardeleh da lekuttau händiä. Valgienpästäräkin väri on enimyölleh valgei, harmai da mustu. Piä on valgei da mustu. Selgy on harmai, rinnas on suuri mustu tačmu, vačču on valgei.

Leviendy[Kohendele | Kohendele tekstua]

Karjalas valgiedu pästärikkii on enämbi vezistölöin rannikkoloil. Pezoitundan aigah se voi eliä kuadunuzien meččien kohtal, ojazilluo. Toiči eläy meččykylis da linnoisgi.

Muutandu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Suvi-Karjalah nämä linnut tullah aijoi, sulakuun enzimäzinny päivinny libo sulakuun keskipuoles. Pohjazeh tullah vaiku sulakuun lopus-oraskuun allus.

Pezoitundu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Luadimah peziä nämä linnut ruvetah aijoi da kezäs ehtitäh kaksi kerdua hauduo paigazii. Enzimäine havvondu algavuu oraskuun puolivälis, toine – kezäkuun lopus-heinykuun allus. Linnut luajitah peziä kivilöin alle, kallivoloin ragoloih, puuloin juurih, toiči kololoih. Kylis da linnos luajitah pezii levoloin alle, ikkunoin naličniekoin tuakse, halgoloih.

Karjalaine siän ennustus[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kuu kiurus kezäh, puoĺi kuudu peibozes, pästärikis ei ni päiviä.

Literatuuru[Kohendele | Kohendele tekstua]

В.Б. Зимин, Э.В. Ивантер. Птицы. Петрозаводск, 2002

Lähtiet[Kohendele | Kohendele tekstua]

  1. http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=p%C3%A4ist%C3%A4rikk%C3%B6
  2. http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=v%C3%A4ist%C3%A4rikk%C3%B6
  3. http://skvr.fi/#/%7B%22id%22:%22skvr13053050%22,%22page%22:2,%22per-page%22:10%7D
  4. http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=je%C3%A4npotkiene