Saamelazien kielet

Lähteh Wikipedii
(siirretty Saamilaizet kielet:späi)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Saamelazien kielet kartal:1. suvisaami 2. uumajansaami 3. piitimensaami 4. pohjassaami 5. koltansaami 6. inarinsaami 7. kiltinänsaami 8. turjansaami

Saamelazien kielet ollah uralilaine, suomelas-ugrilaine kielijoukko. Niilöi paistah Norviegies, Ruočis, Suomes da Ven'al, enimyölleh Norviegies. Niilöi malttau paistah piäliči 20 000-30 000 inehmisty. Läs kai pagizijat ollah saamelazii.

Saamelazii kielii on kaikkiedah yksitostu, ga elävii kielii on yheksä. Kai kielet ollah varavonalazii, ga niilöi elvytetäh.

Eri kielet[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kielet jaetah ielleh päivännouzu- da päivänlaskusaamelazih kielih. Kielten nimet kirjutettu suomenkielen sanoin mugah.

Päivänlaskusaamelazien kielet[Kohendele | Kohendele tekstua]

  • suvisaami (pagizijoi n. 600)
  • uumajansaami (pagizijoi n. 20)
  • piitimensaami (pagizijoi n. 20)
  • luulajansaami (pagizijoi n. 2 000)
  • pohjassaami (pagizijoi n. 20 700)

Päivännouzusaamelazien kielet[Kohendele | Kohendele tekstua]

  • koltansaami (pagizijoi n. 330)
  • inarinsaami (pagizijoi n. 300)
  • kiltinänsaami (pagizijoi n. 350)
  • turjansaami (pagizijoi n. 2)

Kielet kudamat ollah sammuksis[Kohendele | Kohendele tekstua]

  • keminsaami (kuolluh 1800-luvul)
  • akkalansaami (jälgimäine pagizii kuolluh vuvvennu 2003)

Kielet tänäpäi[Kohendele | Kohendele tekstua]

Suomes[Kohendele | Kohendele tekstua]

Suomes niilöi kielii malttau paista 1 778 inehmisty (2008).

Lähteet[Kohendele | Kohendele tekstua]