Kymrinmua
| Kymrinmua | |
|---|---|
 | |
| Piälinna | Cardiff |
| Suuren linna | Cardiff |
| Virrallizet kielet | Kymrin kieli, Anglien kieli |
| Halličuksen muoto | Dekentralisoitu valdu konstituutiivizen monarhien rajois |
| Pinduala | 20 779 km² |
| Rahvastu | 3 107 500 heng. (2021) |
| Valuutta | Sterlingin punta |
| Sivusto: gov.wales | |
Kymrinmua (kymrin kielel Cymru, anglien kielel Wales) on mua Suuren-Britanien suarel da yksi Yhtistynnyön kuningaskunnan nellis vuitis. Kymrinmua on virrallizesti kaksikieline mua, kus kymrin kielel (Yhtenny Jevroupan vahnimis elävis kieles) on yhtesluaduine stuatussu anglien kielel.
Histourii
[kohenda | kohenda tekstu]Ammuine da riimalaine aigu
[kohenda | kohenda tekstu]Ennein riimalazien tulendua Uelsan territoriel elettih keltiläzet heimolazet - sil'orat, ordovikat da dekanglat. Riiman valloitus (I vuozisuan n. e.) Se oli jygei vuarallizen reljefan da keltoin äijän vastustandan periä. Juuri täs oldih imperien tärgevimät forpostat (ezimerkikse, Segontium). Riimalazien lähtendän jälles V vuozisual Uels mureni erähih pienih suariloih (Gvined, Powys, Deheibart), säilyttih hristianskoin da riimalazen valdivolližus.
Riippumattomuon toran aigah
[kohenda | kohenda tekstu]Keski-iän aigah Uels oli toran areenannu anglosaksoi da sit normannoi vastah. Llivelin Suuri XIII vuozisual sai yhtistettyä suuren palan mualois da julisti iččie Kymrinmuan Prinssakse. Vuvvennu 1282 Anglien suari Eduardu I lopullisešti kukisti jälgimäzen iččenäzen halliččijan Llivelin ap Griffidin. Vallan lujendamizekse häi luadii "Raudan rengas" - vägevien zamkoin verkoston (Karnarvon, Konui, Harleh). Vuvvennu 1400 nosti jälgimäzen suuren kanzallizen nouzendan, ku julisti iččie Kymrinmuan ruhtinakse, no nouzendu oli painettu.
Liitto Anglienke
[kohenda | kohenda tekstu]Vuozinnu 1536-1543 Henrik VIII:n aigah (kudai ičel oli walesilazet juuret Tudoroin linjas) piästettih ilmah Liiton aktiet. Kymrinmuan oigevus oli siirdetty anglien kieleh, a kymrinmuan kieli on ajettu virrallizes sferaspäi.