Vienanmeren-Baltienmeren kanuavu

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vienanmeren-Baltienmeren kanualu (ven. Беломо́рско-Балти́йский кана́л, Belomorsko-Baltijski kanal) on kanualu, kudai yhtistäy Vienanmeren Oniegujärven kel da kudual on tie Baltienmereh da Volga-Baltienmeren vezitieh.

Yhtehizet tiijot[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kanualu on nostettu 1931-1933 vuozien välis ylintazozes lyhyös miäryaijas. Avuandan päivymiäry on 2. elokuudu 1933. Sidä nostettih Vienanmeren-Baltienmeren ruadoluagerin (ven. Белбалтлаг, Belbaltlag) tyrmähotetut. Se oli yksi viizivuodizen pluanan mirkiččijöis srojulois da enzimäine Nevvostoliiton tävvelleh ruadoluageris nostettu srojimine.

Kanualan kulgutie[Kohendele | Kohendele tekstua]

Vienanmeren-Baltienmeren kanualan transportutien piduhus tulendukanuavoin kel Oniegujärvelpäi Vienanmereh on 227 km, niilöis 37,1 km on keinolluajittuloi tielöi (muijien tiijoloin mugah 43 km libo 48 km). Tagustetut kaikkiipienimät merkityn vezitien suuruzet: syvys – 4 metrii, levevys – 36 metrii, pyöristämizen ruadiussu – 500 metrii. Monis kanuavan kohtis on vaigu yksipuoline liikeh luvallistu. Sovitunnu virran suunnannu pietäh suundua Oniegujärvelpäi Vienanmereh, kai laivuliikkehizet merkit (veziviehkat, majakat) ollah azetettu sen siännön mugah. Kanualu algavuu Oniegujärven Poventsan lahtes Poventsa-pos’olkan korvas da loppuu Vienanmeren Sorokan lahtes Belomorskan tyves.

Rakendehen eroitukset[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kanualan laittehih kuulu 128 objektua, kudualois 19 on salbavuo (niilöis 13 – kaksiozahizet, 6 – yksiozahizet), 15 plotinua, 19 vezilaskuu, 49 randusuojustu da 33 keinolluajittuu kanalua, 5 vezivoimalua, da sežo muut laittehet.

Vezivoimalat[Kohendele | Kohendele tekstua]

Eruo korgevuksien keskes kanualan pohjan puolel käytetäh sähköenergien valmistamizeh niškoi Vig vezivoimaloin kaskadan avul, kudual on 5 porrastu: Ondan vezivoimalu, Palkorogan vezivoimalu, Matkožnenskaan vezivoimalu, Vigostrovan vezivoimalu, Vienanmeren vezivoimalu. Kaskadan tevokkahus on 240 MW, keskivuozine valmistamine – 1310,5 mln. kW/č. Vezivoimaloi nostettih muuloin laittehien nostamizen erikseh 1949-1967 vuozis. Vezivoimalat madal- da keskipainehizet, pyörähtys-lavazen veziagreguatanke, ollah nostettu plotilluolizin libo plotin-vezivedävin kuavoin mugah.