Winston Churchill

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Winston Churchill
Portriettu
Roindunimi: angl. Winston Leonard Spencer Churchill
Ammatti: poliitiekku, histourikku
Rodivui: 30. kylmykuudu 1874(1874-11-30)[1][2][3][4][5][6][7][8][9]
Roindukohtu: Blenheimin palatsi[d], Woodstock[d]
kanzalližus: Flag of the United Kingdom.svg Yhtys Kuningaskundu[10]
Flag of the United Kingdom.svg Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta[d]
Kuoli: 24. pakkaskuudu 1965(1965-01-24)[1][2][3][4][5][6][7][8][9] (90 лет)
Kuolendukohtu: Hyde Park Gate[d], London, Yhtys Kuningaskundu[11][12]
Tuatto: Randolph Churchill[d]
Muamo: Lady Randolph Churchill[d]
Ukko / akku: Clementine Churchill[d]
Lapset: Randolph Churchill[d], Diana Churchill[d], Sarah Churchill[d], Mary Soames[d] и Marigold Frances Churchill[d]
Nimikirjutus: Winston Churchill signature.svg
Winston Churchill
Winston Churchill

Winston Churchill (30. kylmykuudu 187424. pakkaskuudu 1965) oli brinuanielaine poliitiekku da valdivonvallas ruadanuh, Suuribrituanien piäministru vuozinnu 1940-1945 da 1951-1955, vojennoi, lehtimies, kirjuttai, Brituanien akadeemien kunnivojäsen (1952), kirjalližuon alal Nobelin palkindon suannuh (1953). Vuvvennu 2002 BBC:n pietyn kyzelyn mugah oli sanottu histouries kaikis suurimakse brituanielazis.

Churchillin ruavol oli suuri merkičys kui Brituanien, mugai kaiken muailman poliitiekas. Yhtelläh sidä tänäpäi ellendetäh da arvostetah eri luaduh: yhtet ihaillah hänen poliitiekan rohkevuttu da tegoloi, toizii hänen ruado ilgeityttäy sendäh, ku Churchill oli sidä mieldy, ku muailmas vallas pidäy olla vaiku rahvastu valgiedu rahvasroduu. Kaččomattah sih, ku Churchill avvonazesti vastusti diktatuurua bojukentil, häi ei peittänyh omua mieldymysty Stalinan da Mussolinin ruadoh, hyöhäi hänen vallan aigah oldih totalituarizen vallan perustajat Nevvostoliitos da Itualies.

Churchillin mustokse[Kohendele | Kohendele tekstua]

Syvyskuul vuvvennu 1973 Londonas parluamentan taloilluo oli avattu Churchillin mustopačas. Sen avajazis oli kuningatar Elizabeth II. Churchillin nimen sai Suuribrituanien armien II Muailman voinan aigaine jygei jälguvägitanku. Se oli vähälykkyine luajindas da käytös. Churchill nagroi sendäh, sanoi, ku sil tankal on enämbi pahua puoldu, migu hänel ičel.

Vuvvennu 1944 Avstralies Dandenong-puisto sai uvven nimen – Churchill – kuulužan poliitiekan kunnivokse.

Churchillile on omistettu brituanielazet raududengat – vuozien 1965 (krounu – kuoltuu) da 2016 (50 vuottu kuoltuu).

Churchillin hyvyönluajindufondu perustettih vuvvennu 1954 muailman liiton hyvyös hänen Nobelin palkindon suaduu, Churchill andoi vuitin eluo fondan kehittämizekse.

Mieldykiinnittäjiä tieduo[Kohendele | Kohendele tekstua]

Churchillin imidžah kuului siguaru. Hänen elostu kirjuttajat lujoitettih, ku päiväs häi kurii 8-10 siguarua, sigarietoin kurinduahäi häi paheksi da pengoi. Rajoitukset da kiellot, kudamat oldih virrallizis pidolois kurindah niškoi, ei koskiettu händy. Churchill kurii vahnategi, igäh da liäkärilöin nevvoloih kaččomattah.

  1. 1,0 1,1 Немецкая национальная библиотека, Берлинская государственная библиотека, Баварская государственная библиотека, Австрийская национальная библиотека Record #118520776 Проверено 9 апреля 2014.
  2. 2,0 2,1 data.bnf.fr Проверено 10 октября 2015.
  3. 3,0 3,1 Winston Leonard Spencer (Lord) Churchill
  4. 4,0 4,1 SNAC Проверено 9 октября 2017.
  5. 5,0 5,1 Nationalencyklopedin Проверено 9 октября 2017.
  6. 6,0 6,1 Find a Grave Проверено 9 октября 2017.
  7. 7,0 7,1 https://www.babelio.com/ Проверено 9 октября 2017.
  8. 8,0 8,1 Internet Speculative Fiction Database Проверено 9 октября 2017.
  9. 9,0 9,1 https://www.filmportal.de/ Проверено 9 октября 2017.
  10. http://www.nytimes.com/learning/general/onthisday/big/0114.html
  11. http://www.britishpathe.com/video/winston-85-not-out/query/clementine
  12. http://www.express.co.uk/news/history/554733/Sir-Winston-Churchill-State-Funeral-50-Anniversary-Wartime-Prime-Minister