Ynys Dewi

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ynys Dewi

Ynys Dewi (angl. Ramsey Island) on Kymrinmuan nelländekse suurin suari. Se sijaiččou Sir Benfron muakunnas Tyddewin pikkulinnan vastalpäi. Suari on nimitetty kymrikse Tyddewih manasterin azunuon Kymrinmuan suojeluspyhimyksen Pyhän Dewin (kymrikse Dewi Sant) mugah. Anglienkieline nimi Ramsey tulou muinosskandinuavankielizes ristikanzan nimes Hrafn libo muinosanglien čosnokkua merkiččijäs sanaspäi.[1][2][3][4]

Ynys Dewil on eletty jo bronzukavvel 4500 vuottu tagaperin.[5] Hristianskoin vieron alguaijoinnu suarel oli kaksi časounua da suari oli tärgei muamerki sranniekoile, kudamat tuldih Tyddewih merdy myö.[6] Suarel oli sežo silmykaivo, kudaman vetty sanottih parandajakse.[7] Tyddewin jepiskopat valmistettih 1200-luvul algajen 600 vuottu edehpäi suarel eriluaduzii tuottehii myödäväkse: voidu, juustuo, villua da myöhembi sežo kukuruuzua da muidu vil'l'oi.[8]

Konnunpido Ynys Dewil loppi 1960-luvul da nygöi suari on luonnonsuojelualoveh.[9] Se on tärgei pezoitundusija monile Kymrinmuas harvinazile linduloile. Sie pezoitutah ezimerkikse al'puvaroi da piigalničču, kudaman ainavo pezoitundusija Sir Benfron muakunnas on tämä suari.[10] Suaren keskel on kukuruuzua kazvajii nurmii, kudamat kuhkutetah muuttujii linduloi syömäh siemenii jälgikezäl da sygyzyl.[11] Suaren päivänlaskupuolel on suuri randupenger, kudamalluo voibi nähtä suulii kalal.[12]

1800-luvun puolivälin jälles laivuozattomuon myö Ynys Dewile levii rottii, kudamat hävitettih terväh pikkuliidäjät da typykit suarelpäi.[13] Vuonnu 2000 todevutettih yksikai ozavunnuh projektu rottien hävittämizekse da sen jälles erähät linnut ollah tuldu järilleh suarele.[14] Ezmäzet pikkuliidäjät allettih pezoitundu vuonnu 2008, da vajai kymmene vuottu myöhembi pezoittujii puaroi oli jo 12.[15] Merikeijuloi rotat ei nikonzu hävitetty Ynys Dewilpäi kogonah sendäh, ku lähäl olijoil toizil suaril Ynys Sgomeral da Ynys Sgogwmal oli suuri kandu niidy da siepäi tuli ainos uuzii linduloi rottien hävitettylöin tilah.[16] Yhtelläh niilöin miäry nouzi terväh rottien hävitändyprojektan myö: vuonnu 1998 merikeijuloi oli suarel 850 puarua, ga vuonnu 2016 jo 4796.[17] Rottien hävitettylöis lindulois typykit ei olla tuldu vie järilleh suarele pezoittumah.[18] Niidy on opittu avvuttua algamah pezoitundu suarel soittamal niilöile niidy kuhkuttajii iänii — metodu, kudai on ruadanuh aijembi hyvin Pohjas-Irlandies.[19]

Ynys Dewil on Suuren-Britanien suviozien suurin harmaihylgehien yhtyskundu.[20] Niidy voibi nähtä suarel eritengi elokuun lopul algajen ligakuuh sah, ku emäčyt kerävytäh synnyttämäh poigazii.[21] Joga vuozi poigazii rodihes yli 600.[22] Suaren ymbäristös meres eläy äijän pyöriäzii, da tavallizii del'fiinoi, butilkun'okkudel'fiinoi sego harmaidel'fiinoigi voibi nähtä joga vuozi.[23] Ynys Dewil eläy sežo germuanienhirvii, kudamat tuodih sinne, konzu suarel piettih vie konduu.[24] Meččymygriigi suarel löydyy.[25]

Ynys Dewin suvipuolel on kolme jyrkyrandastu pikkarastu suardu (Ynys Gwelltog, Ynys Cantwr da Ynys Beri), kudamat ollah selgykajoloin pezoitundusijoi.[26]

Lähtiet[Kohendele | Kohendele tekstua]

  1. https://www.pembrokeshirecoast.wales/default.asp?pid=375&LangID=2
  2. http://www.bbc.co.uk/cymru/cymraeg/safle/bethsymewnenw/tudalen/tramor.shtml
  3. http://www.coflein.gov.uk/cy/site/404188/details/ramsey-island
  4. https://www.pembrokeshirecoast.wales/files/files/Dev%20Plans/AdoptedSPG/SCA18%20Ramsey%20Island%20coastal%20waters.pdf
  5. https://cbhc.gov.uk/datgelu-tirwedd-gudd-darganfyddiadau-archaeolegol-newydd-ar-ynys-dewi-sir-benfro
  6. https://www.pembrokeshirecoast.wales/default.asp?pid=375&LangID=2
  7. https://www.pembrokeshirecoast.wales/default.asp?pid=375&LangID=2
  8. https://www.pembrokeshirecoast.wales/default.asp?pid=375&LangID=2
  9. https://www.pembrokeshirecoast.wales/default.asp?pid=375&LangID=2
  10. https://www.pembrokeshirecoast.wales/default.asp?pid=375&LangID=2
  11. https://www.pembrokeshirecoast.wales/default.asp?pid=375&LangID=2
  12. https://www.pembrokeshirecoast.wales/default.asp?pid=375&LangID=2
  13. https://ww2.rspb.org.uk/community/getinvolved/wales/b/wales-blog/archive/2017/05/25/adar-drycin-manaw-rspb-ynys-ddewi.aspx
  14. https://ww2.rspb.org.uk/community/getinvolved/wales/b/wales-blog/archive/2017/05/25/adar-drycin-manaw-rspb-ynys-ddewi.aspx
  15. https://ww2.rspb.org.uk/community/getinvolved/wales/b/wales-blog/archive/2017/05/25/adar-drycin-manaw-rspb-ynys-ddewi.aspx
  16. https://ww2.rspb.org.uk/community/getinvolved/wales/b/wales-blog/archive/2017/05/25/adar-drycin-manaw-rspb-ynys-ddewi.aspx
  17. https://ww2.rspb.org.uk/community/getinvolved/wales/b/wales-blog/archive/2017/05/25/adar-drycin-manaw-rspb-ynys-ddewi.aspx
  18. https://ww2.rspb.org.uk/community/getinvolved/wales/b/wales-blog/archive/2017/05/25/adar-drycin-manaw-rspb-ynys-ddewi.aspx
  19. https://www.bbc.com/cymrufyw/27164736
  20. https://www.pembrokeshirecoast.wales/default.asp?pid=375&LangID=2
  21. https://www.pembrokeshirecoast.wales/default.asp?pid=375&LangID=2
  22. https://www.pembrokeshirecoast.wales/default.asp?pid=375&LangID=2
  23. https://www.pembrokeshirecoast.wales/default.asp?pid=375&LangID=2
  24. https://www.pembrokeshirecoast.wales/default.asp?pid=375&LangID=2
  25. https://www.pembrokeshirecoast.wales/default.asp?pid=375&LangID=2
  26. http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=metts%CC%8C%C3%A4mykr%C3%A4