Čuaju

Čuaju on čuajutuhjon lehtilöis valmistettavu juomine. Lehtet keitetäh, zavaritah da/libo havvotah. Enne sidä lehtet valmistetah eri taval.

Čuajuu kazvatetah plantacielois, kuduat sijoitetah mäin paltiel troppizes libo subtroppizes ilmastos. Kitais, Indies da Afriekas valmistetah suuri oza čuajuu. Čuajulehtet kerätäh käzil. Čuajun luadu riippuu monis syylöis, kudualois lehtilöin igä on yksi tärgiemis. Parahat ollah kazvin ladvan nuoret lehtet. Valmistusprocesan aigua lehtet kuivatah. Kallehimat čuajulajit maksetah sadoi jevruo kilos. Čuajulajit juatah valmistustavan rippujen ezimerkikse mustah, vihandah, valgieh da keldazeh čuajuh.

Čuajujuomine on ainehien yhtymy, kudai hyvin vaikuttau ristikanzan organizmah. Čuajus on kofeinua, taninoi, teaninua da metioninua. Taninat luajitah čuajus kačkeru, gu čuajuu havvotah kodvan. Teaninu da metioninu ollah rauhoittavat ainehet. Sidä paiči čuajus on fosforu, ftoru, kalii, uglevodu, pektinu. Erähien ainehien miäry rippuu čuajulajis. Sežo on tärgei zavarie čuajuu oigiel taval, gu hyövyllizet ainehet säilyttäs.

Enzimäi čuajuu käytettih liečeainehennu. Sidä ruvettih käyttämäh juomizennu kitailazen Tanan dinastien aigua. XVII-luvun keskiozas portugualilazet, gollandilazet da anglielazet ruvettih viemäh čuaju Kitais Jevrouppah.