Siirry sisältöön

Šamanizmu

On otettu Wikipedii-späi
Ven'alaine poštukarti, kuva: S. I. Borisov, Naisšamuanu da barabuanu, Altai, 1911.

Šamanizmu tarkoittau hengellisty kul'tuurua, kuduas šamuanal on keskehine rouli.[1] Šamuanu on yhtehizön jäzen, kuduas uskotah, ku hänel on yliluonnollizii neroloi. Šamuanu tavan mugah on parandai da tiedäi, häi nevvou monenjyttymis probliemois da ruadau yhtyssivoksennu hengimuailman da yhtehizön välil.[2]

Šamanizmuristikanzan histouries

[kohenda | kohenda tekstu]

Arheolougien tiijoloin mugah, šamanistu rituaalua luajittih Siberis vie neolietan aijas da bronzan aijas. Ezimerkikse, Ylä-Amuran, Päivännouzu-Baikalin da Jakutijan eri piirilöin säilynyöt kirjutuškirjutukšet ollah nykyaikanien evenkojen myöhäiseoliittien kantatuattojen muinaisien šamanisien tapojen tovissukšena.[3] Toisin migu enimyöllizii uskonnollzii opastuksii, kudamii on luadinuh se libo toine perustai, šamanizmu on muodostunnuh luonnollistu, histouriellistu dorogua myöte. Muailman heijastujan tietyllä astehel ristikanzoin mieldy myöte miittisen universuman kuva tuli moizekse merkičykse da kehittynyökse, ku sellittiä sidä voijah vaigu yksilöt, kudamil oli eriluaduzii voimii da kudamat oldih eriluaduzien valmehien mugah.[4] Enimyöllizis yhteiskunnis rodih tarve "keskustajale" ristikanzan da toizen muailman välil. [5]

Lähtehet

[kohenda | kohenda tekstu]
  1. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 10. osa, Rad–Sio. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1979. ISBN 951-0-07249-4.
  3. Varlamov A.N. Soningi Dulin Buga: etnogenez da etnine histourii evenkoil. - Novosibirsk: Наука, 2022. - S. 185-192.
  4. Aref'jev V. E. Johdatus turizmah: opastunduvehke. - Barnaul: AGU, 2002. - 282 s.
  5. https://www.npacific.ru/np/library/publikacii/steller/28.htm