Štuattu Georgii

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Georgii

Georgii on Liideh-Amerikan Yhtysvallois. Päivännouzus on Atlantan valdumeri. Susiedat ollah pohjas Suvi-Karoliinu, Pohjas-Karoliinu da Tennessi, päivänlaskus Alabuamu da suves Floriidu. Rahvahan lugumiäry on vähästy enämbi 10 miljounua (2014 vuvvel).

Georgien piälinnu on Atlantu. Sie vuvvennu 1996 piettih kezäolimpiuadua.

Kuulužat rahvas ollah: ielline prezidentu Jimmy Carter da rahvahanoigevuksien aktivistu Martin Luther King. Muzikantat: Ray Charles da Little Richard. Kirjuttajat: Alice Walker da Margaret Mitchell.

Muantiedo[Kohendele | Kohendele tekstua]

Štuatan suvipuoli on tazango, se jatkuu ihan päivänlaskussah. Pohjas on Appalačit, net jatkutah luodehessah. Suuret jovet ollah Čattahučči, Savanna da Svani.

Siätila[Kohendele | Kohendele tekstua]

Atlantu-linnas on kaikis räkimbi heinykuus, konzu keskimiäräine korgevin lämbötila on 31,7 astettu. Kaikis vilumbi on pakkaskuus, konzu keskimiäräine alimazin lämbötila.

Histourii[Kohendele | Kohendele tekstua]

Georgii oli kolmestostu siirdomuas, kudamat vastustettih Suurdu-Britaniedu Yhtysvaldoin vällysovas. Yhtysvaldoin sisäsovas Georgii oli suvištuatois, net tahtottih säilyttiä orjuttu.

Talovus[Kohendele | Kohendele tekstua]

Georgien bruttorahvahantuoteh on 403 miljardua dollarii. Se on 11. tilal štuatoin keskel (2010 vuvvel).

Georgies kazvatetah Yhtysvaldois štuatois enite kanoi, muapiähkinöi da pekuanipiähkinöi, toizekse enite puuvillua da ruistu, kolmandekse enite persikkua da pomidorua da viijendekse enite tabakkua.

Štuatan lembinimi on ’Persikku Štuattu’, sendäh gu sie niilöi ollah kazvatettu 1500-luvulpäi Čerokki-rahvas. Nygöi niilöi kazvatetah Georgiedu enämbi Kalifornies da Suvi-Karoliinas.

Atlantu on Georgien da Liideh-Yhtysvaldoin liikehkeskus. Sie on ezimerkikse The Coca-Cola Company, CNN, UPS da Delta Air Lines.

Rahvas[Kohendele | Kohendele tekstua]

Georgies eletäh 9,7 miljounua eläjiä, kudaman keskes on 31,2% afroamerikkalazii. Yhtysvaldoin keskimiäry on vähembi tädä (tiijot ollah 2010-2012).