Al'umiinii

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Al'umiinii
Al'umiinii
13
Al’umiinii
26,982
3s23p1

Al'umiinii Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on kolmadentostu joukon kolmanden periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 13. Sidä merkitäh Al (lat. Aluminium). Se kuuluu kebjieloin metalloin joukkoh. Tädä metallua on ylen äijy da se on kolmas hiimielline alguaineh muankuores leviemizen mugah (kislorodan da kremnien jälles).

Prostoi aineh al'umiinii on kebjei paramagnitnoi metallu. Sen väri on valgei da hobjankarvaine. Al’umiiniespäi on kebjieh luadie erilazii muodoloi, sidä on kebjieh valua. Al'umiiniel on korgei lämmön- da sähkösiirdo, se ei varua korroziedu.

Histourii[Kohendele | Kohendele tekstua]

Enzikerran al'umiiniedu sai duanielaine fiiziekku Gans Ersted v. 1825. Alguainehen nimi perustuu latinan nimeh ”alumen”, kudai merkiččöy ”kvastsi” («квасцы»).

Ennen al'umiinien tevolližussuamizen löydämisty tämä metallu oli kuldua kallehembi. V. 1889 britanielazet lahjoitettih Mendelejevale viesat kullas da al'umiiniespäi, hyö tahtottih ozuttua omua kunnivoičustu suurele ven'alazele hiimiekale.