Alan Turing

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Alan Mathison Turing
Портрет
Ammatti: matematiekku
Rodivui: 23. kezäkuudu 1912(1912-06-23)[1][2][3][4]
Roindukohtu: London, Anglii
valdkund: Flag of the United Kingdom.svg Yhtys Kuningaskundu
Kuoli: 7. kezäkuudu 1954(1954-06-07)[1][2][3][4] (41 год)
Kuolendukohtu: Wimslow, Anglii
tuatto: Julius Mathison Turing[d][1]
muamo: Ethel Sara Stoney[d][1]
nimikirjutus: Alan Turing signature.svg
Alan Turing VikiAitas

Alan Mathison Turing (23. kezäkuudu 1912 London, Anglii - 7. kezäkuudu 1954 Wimslow, Anglii) oli britanielaine matematiekku, logikan tutkii, kriptografu. Turing hyvin vaikutti informatiekan kehittämizeh. Häi on Britanien imperien ritarikunnan kavaleru (1945), Londonan kuningasseuran ozanottai (1951). Vuvvennu 1936 keksitty Turingan koneh avvutti tarkastella algoritmua. Tädä konehtu nygöigi käytetäh monis teouriettizis da praktiekallizis. Turingan tiedoruavot pietäh suurennu panoksennu sego informatiekan perustamizeh sego i tegoälyn teourieh.

Toizen muailmanvoinan aigua Alan Turing ruadoi Kodoin da peittokielen haldivollizes školas, kudai sijoičči Bletči-puistos. Turing keksi mondu murron tabua da teouriettizen ohjelman Bombe-koneheh niškoi, kuduan avul murrettih germuanilazen Enigma-peittokielikirjoituskonehen.

Voinan jälles Turing ruadoi Kanzallizes fiziekkulaboratouries, kus hänen projektan mugah oli luajittu enzimäine tiedokoneh ACE-programmanke. Vuvven 1948 Turing liityi Mančesteran yliopistoh da otti ozua Mančesteran tiedokonehien keksimizes. Sežo Turing tutkii matematiekan biolougii. Vuvvennu 1950 häi keksii empiirine Turingan testu tiedokonehen tegoälyn arvosteluh niškoi.

Turing oli homoseksualu, sendäh händy vaivattih. Vuvvennu 1954 häi luadi ičetapon. Häi on yksi kuulužimis homofobien žertvois Britanies.

Turingan kunnivokse on nimitetty muailman arvokkahin palkindo informuatiekan alal.

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 [[::d:Q20895922|Alan Turing]] — (untranslated), 1985. — ISBN 978-0-04-510060-6
  2. 2,0 2,1 Internet Movie Database Проверено 13 октября 2015.
  3. 3,0 3,1 data.bnf.fr Проверено 10 октября 2015.
  4. 4,0 4,1 Архив по истории математики Мактьютор Проверено 22 августа 2017.