Allihuahku

Allihuahku (lat.Polysticta stelleri) on pohjaine merisorzu. Muilois sorzois se eroittuu pienembil mironil, kulmikkahal piäl pitkähkön nokan kel, ylen pitkäl hännäl da hoikembil rungol. Peziy tundras Jäämeren rannikol Sibiris da Alaskas. Pezäs on 6–7 oliiviväristö jäiččii. Talvehtiu pezindäalovehen päivänlasku- da päivännouzurannal Skandinuavien, Kopin niemimuan rannoil, Baltiekanmerel da Beringanmerel. Syöy rapuelättilöi, škuorikuorizii, syöjäläizii. On nimetty germuanskan liähtietiedäjän Georg Stelleran kunnivokse. On vardoičertu linduluadu.

Ulgonägö

Se on huomattavasti pienemby kuhmuhuahkua. Pitkys on 43–47 sm, siivien kärkiväli 70–76 sm, paino 540–1000 g. Muiloih honzoih verrattun Stelleran honzal rungon mirot ollah vähäzen toizenvuodizet, net ollah samanjyttyzet gu jovensorzua. Piä on yläpällystyö mieldä lattei, očan da nahkan kohtas kulmikas; runko on vastakarah pitkähkö ylen pitkäl hännäl. Gu muiloin honzaluaduloin piän höyhenet tullah nokale, Stelleran honzal ylänokku on puhdas, ilman kuvvastoo, sen rounu sulavasti siirtyy očan kohtaha eigo luaji teräviä mutkua. Siivet ollah pikembi kaidat da terävät, mi annao muga kebjiedi nousemista viespäi. Lendo on kevei da hätkel, vastakarah muile honzoile se lendiäy ylen korgiel vien piäl – 30–50 m vien pinnaspäi. Molyttymil suguopuolil on kehittynyh kiildäi sinine ”peili” valgien reunan kel siiven ies da taga – samal viizil gu heinysorzua.