Animacii

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Kuvasarju animacieh niškoi.
Animacii piäl olijas kuvasarjas.

Animacii (lat. animatio, elävöittämine) on tehniekku, kudamas kino todevutetah kuva kuval. Animacien voibi luadie kuvuamal fil'male piirrettylöi kuvii pienien muutoksienke libo azujen pienii muutoksii fiiziellizeh mallih (ezimerkikse azutekseh, animaciityttih libo vahah) da fotokuvuamal muutokset. Konzu kuvattu fil'mu ozutetah normualiravevuol, toine toizen jälles vaihtujis kuvis rodieu il’l’uuzii liikkeheh näh. Animacii voijah todevuttua sežo tiedokonehenvuoh.

Animacien histourii[Kohendele | Kohendele tekstua]

Ammuzien kallivoloukkomualavuksien elättilöil voi olla moni piädy da jalgua, da on duumaittu, ku nengozis toinah rodih liehujan tulen vallos kuva nel'l'uojas elätis. Erähis francielazis da Pireneilpäi lövvettylöis luupliitois on eri puolil kuva elätis eri azendolois. On ehtotettu, ku nengozii azuteksii pyöritettih nuorazes da rodih liikkehen il'l'uzii. Iranas Šahr-e Sukhtehan linnas enämbi nellän tuhanden vuvven tagua on lövvetty savimal'l'u, kudaman pinnale oli mualattu koza liikkehen eri vaihielois. Ravieh pyöritettynny nengoine mal'l'u olis suanuh kozan hyppimäh yhtes kohtas.[1]

Enzimäine kogonah animacieh pohjannuh kino oli vikse James Stuart Blacktonan vuvvennu 1906 valmistunuh Tiedovoittu hoteli, kudamas azutekset suadih lekkumah stop motion -tehniekan vuoh. Blackton luadi samannu vuvvennu sežo enzimäizenny varzinazennu mul'tifil'mannu pietyn Humorous Phases of Funny Faces -fil'man.[2]

Émile Cohlan Fantasmagorie (1908)

Karikaturistannu aloittanuh Émile Cohl oli yksi francielazen animacien perustajis. Häi aloitti vuvvennu 1908 luadijen mielanke kirjutuslauduanimacieloi, kudamat pohjattih figuuruhuahmoloin muutoksih. Sen jälles häi muutti Yhtysvaldoih da luadi sie animaciesarjua Newlyweds, kudamua imitiiruittih äijän.[3]

Bambin (1942) traileri

Yhtysvaldulaine Walt Disney aloitti animaciiuran Alisas Kummanmuas (1924), kehitti Oswald-jänöin 1927 da lopukse tärgevimän, Mikki Hiiren. Disneyn Höyrylaivu Willie (1928) oli putin iänianimacii, kudai nosti animacien tunnustetukse teatruiloituksekse. [4]

Nevvostoliitos kehitettih omaluaduine, pehmei taba kuvata liikehty, kudamas tuli muan animacien tunnusmerki.[5]

Animaciitehniekkoi[Kohendele | Kohendele tekstua]

Animaciitehniekkoi on monenluadustu da niilöi voi sežo yhtistellä.[6]

Piirrosanimacii on kuva kuval piirrettyy animaciedu, kudai tavan mugah yhtistetäh tagamualavukseh. Tänäpäi piirrosanimacii tavan mugah luajitah tiedokonehel, konzu puhtahaksepiirretyt kuvat skanniruijah kuvankäzittelyprogrammah, kudamas net väritetäh da kerätäh kuvasarjakse. Enne tiedokonehii piirrosanimaciet luajittih tselluloidupl'onkoile, kudamien yhtele puolele piirrettih viivat da toizele puolele mualattih väripinnat. Piirrosanimuattoru piirdäy ezmäi piäkuvat libo liikkehen puoles tärgevimät piirrokset, kudamanjälles niilöinvälih piirretäh välikuvat. Piirrettylöis animacielois samua kuvasarjua libo sikluakäytetäh puaksuttavah sendäh, ku sih pidäy vähembi aigua.[7]

Stop motion -animacii on animacii, kudai fotokuvatah kuva kuval.[8]

Tyttianimacieh da vaha-animacieh luajitah tytit libo vahahuahmot, kudamat sit kuvatah dekoracieloinke.[9]

Pala-animacies huahmot roitah bumuagaslibo sen jyttymäs materjualas leikattulois palazis, kudamii lekutellah kuvavusstolal da kuvatah ylähänpäi.[10]

3D-animacies käytetäh 3D-tiedokonehprogrammoi, kudualois mallinnettuloil huahmoloil animacii todevutetah. Tiedokoneh čotaiččou animacien liikkehet, tulensuandan, kameran liikkehet da tekstuurat.[11]

Animaciistuudieloi[Kohendele | Kohendele tekstua]

Animoičenduprogrammoi[Kohendele | Kohendele tekstua]

Lähtehet[Kohendele | Kohendele tekstua]

</ref>

  • Gartz, Juho: Animaatioelokuvat. Helsinki: Suomen elokuvasäätiö, 1978. ISBN 951-9349-08-1.

Viittehet[Kohendele | Kohendele tekstua]

  1. Lehtinen 2013, s. 7.
  2. Animation Encyclopædia Britannica Inc.. Viitattu 13.2.2016. en
  3. Lehtinen 2013, s. 12–14.
  4. Lehtinen 2013, s. 56–63.
  5. Lehtinen 2013, s. 209–217.
  6. Ylen mediakompassi
  7. Eskelinen 2008, s. 49–51.
  8. Eskelinen 2008, s. 108.
  9. Eskelinen 2008, s. 54.
  10. Eskelinen 2008, s. 57.
  11. Eskelinen 2008, s. 55.

Kirjalližuttu[Kohendele | Kohendele tekstua]

  • Leinonen, Tuula: 100 vuotta suomalaista animaatiota. Helsinki: Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, 2014. ISBN 978-952-60-5183-3.