Antarktidu

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Antarktidu

Antarktidu (griek. ἀνταρκτικός – Arktikah vastaine) – Muan suvimanner, Antarktidan keskikohtu on läs muantiijoillizel suvipol’usal. Antarktidu sijaiččou Atlantan, Indien da Tyynen valdumeriloin vies, kuduat toiči kuulutah eri Suvivaldumereh.

Manderen pinduala on läs 14 107 000 km² ( šel’fujiätiköt - 930 000 km², suaret - 75 500 km²). Antarktidan pinnan keskikorgevus on kaikkien manderien suurin. Vilupol’usua paiči Antarktidas sijoitetah ilman kostevuon alahimat kohtat, tuulen vägevimät da pitkyaigazimat da päiväzen radiatsien intensiivizimat kohtat.

Antarktidakse kučutahgi muanozua, kuduah kuuluu Antarktida da sen suaret.

Avuandu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Antarktidu lövvettih 16. (28.) pakkaskuudu vuonnu 1820 Mihail Lazarevan da Faddej Bellinsgauzenan ohajaukses ven’alazen tutkimusmatkan aigua. Vostok da Mirnij-nimizel venehil tutkijat tuldih Antarktidah 69°21′ S 2°14′ W–kohtah. Enne suvimanderen (lat. Terra Australis) olemine vaigu arvattih da toiči se yhdistettih Suvi-Ameriekkah (ezimerkikse Pari-reisan kartas v. 1513) da Avsrtrualieh. Ga juuri Bellinsgauzenan da Lazarevan tutkimusmatku suvipol’usoin merilois tovesti kuvvenden manderen olemizen.

Onnuako enzimäzenny mandereh astui ameriekkalazen Sesilia-laivan joukko 7. tuhukuudu vuvvennu 1821. Tarku azetuskohtu on tiedämätöi, ga arvatah, gu se oli Hjuz-lahtes (64°13′ S 61°20′ W). Täs matkas tiijot on aigazimat. On tarkembi tiedo matkas mandereh (Deivisan Randu) norviegielazes biznesmiehen Henrik Iohann Bul’as vuvvennu 1895.

Matkailu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Vouzittain Antarktidah tulou läs 6000 matkailijua. Enimistö niilöis lähtöy Antarktidan niemeh, kuduas on matkailukeskus da lendohlähtöpaikku. 1990-luvul matkailu levei Rossan merelle da erähile alovehile Avstrualies suveh päi. Enimistö matkailijois matkustetah Antarktidah laivoil.