Anuksen kanzalline liygiläzien Nikolai Prilukinan nimine muzei
Anuksen kanzalline liygiläzien Nikolai Prilukinan nimine muzei on rikastu liygilästy kul’tuurua akkiloiččii. Muzei on Anuksenlinnan puustos kaksikerroksizes puuhizes kauppumiehen Kuttujevan talois. Taloin oli nostettu vuvvennu 1872.
Muzeile tärgiet vuvvet
[kohenda | kohenda tekstu]- Anuksen rahvahalline Nikolai Prilukinan nimine muzei on perustettu vuvvennu 1959 kui yhteiskunnalline muzei. Sih aigah muzeis oli 240 eksponuattua.
- Vuvvennu 1961 muzei sai valdivollizen stuatusan. Sinne ruadoh sai palkata rahvastu.
- Vuvvennu 1967 muzeih pandih merkile 100 000 kävyi.
- Vuvvennu 1969 muzeile annettih tilat Smolenskoin jumaldoman kirikköh, ga uuzi ekspozitsii sai avata äski vuvvennu 1974, ku kirikön sydämes pietty kohendamine hätkestyi.
- Vuvvennu 1991 muzei muutti linnan keskukseh, endizen raikoman taloih.
- Vuvvennu 1994 muzei sai rahvahallizen stuatusan.
- Vuvvennu 1999 muzei sai Nikolai Prilukinan nimen.
- Vuozinnu 2004, 2006 muzei sanottih parahakse Karjalas.
- Vuvves 2002 algajen muzein johtajannu on Natalja Nikolajeva.
- Anuksen rahvahalline muzei kuuluu Ven’an histouriellizien linnoin liittoh.
- Vuvvennu 2009 muzei muutti kohendettuh kauppumiehen Kuttujevan taloih.
- Vuvvennu 2012 Muzeis ruvettih pidämäh ekskursieloi livvikse.
- Tänäpäi muzeis on enämbi kahtukymmendy tuhattu eri vehkehty sit on.
Alguvuvvet
[kohenda | kohenda tekstu]Kauppumiehen Kuttujevan taloih vuvennu 1959 avattih Anuksenlinnan muzei. Se oli enzimäine Karjalah perustettu yhteiskunnalline muzei. Allus algajen se ruadoigi vaiku rahvahien vuoh. Nikolai Prilukin, eräs muzein alguhpanijois, oman ruavon jälles (mies ruadoi linnan raikomas) kiirehti ruadoh muzeih. Sih aigah linnan muzei ruadoi vaiku viijes yheksässäh čuassuu ehtiä.
Silloi pidi ehtie kerätä kai, mi on rahvahal jiännyh. Nikolai Prilukin sanoi, ku hyö hätkestyttih. Äijy kallistu vehkehty rahvas lykättih iäre, ei tietty niilöile hindua, duumaittih ei nimikse pie vahnua. Sijah ostettih uvvet vehkehet da pertilomut. Prilukin puaksuh kävyi kylih, kehoitti rahvastu andamah muzeih vahnua veššii. Konzugo osti, konzugo čuajupuačkas annettih rahvas. Mies ellendi: kavottuu et sua järilleh. Silloi oli kerätty kallehimat muzein vehkehet. Vuozien aloh niidy vai liženi.
Muzein zualat
[kohenda | kohenda tekstu]Muzeis alalleh on mondu zualua: Liygiläzet-ekspozitsii, ozutteluzualu lyhytaigazih ozutteluloih, kuvondupaja, muzein opastuskeskus lapsih da aiguzih niškoi, taloi Suures Sellis.
Ekskursiet
[kohenda | kohenda tekstu]- Myö - liygiläzet
- Grad na strelitse
- Tuohi da tuohiazutekset
- Taloi da pereh
- Anukseläzien käzipaikkoin poimindu
- Karjalazien perindöllizet syömizet
- Anuksen piiri Suuren Ižänmuallizen voinan aigah
Projektat
[kohenda | kohenda tekstu]Anuksen muzein ruado ei ole yksipuoline. Sidä ainos kehitetäh. Muzeis on luajittu äijy mul’timediiprogrammua. Enzimäine, kudai azuttih vuvvennu 2006, on rahvahallizis ferezilöis: karjalazis dai ven’alazis. Tämä ruado ruattih yhtes Kemin muzeinke. Toine programmu on poimindas da kirjoindas. Kolmas - Anuksen linnan histouries. Niilöis on käytetty nygyaigazii tiedokonehmahtoloi. Programmat ollah mieldykiinnittäjät sit puolespäi, ku niilös et vaiku tiijusta sit libo täs ruavos libo dielos, ga vie voit kižatagi, kaččuo, kui ellendit ozutettuu.
Vie eräs suuri ruado on muzein ozuttelutiloin videokuvaus. Tämän vuoh voibi muijal ozuttua, mittumat zualat ollah muzeis. Perindöllizikse roittih muzein luajitut “Pakkazien kižat”, “Pakkazien škola”, Ferezi-festivuali. Projekturuavon hantuzis on luajittu linnan histouries sanelii Grad na strelitse –spektakli.
Suuri Selgi
[kohenda | kohenda tekstu]Muzeil on oma taloi Suures Sellis. Kyläs pietäh ekskursieloi da master-kluassoi turistoih da gostih niškoi. Net kai ollah kiini liygiläzien kul’tuurah.