Apel'siinu

On otettu Wikipedii-späi
Apel'siinoi.
Apel'siinoi da apel'siinumehuu.

Apel'siinu on apel'siinupuun (Citrus sinensis) puunandin libo fruktu. Kazvitiijos apel'siinan puunandin miäritelläh marjakse, ku se on pehmeikettuhine, neževy puunandin.

Muodo[kohenda | kohenda tekstu]

Apel'siinu on pyörei, da toizien sitruspuunandimien jytyi se on jagavunnuhes sektoih. Kypsät apel'siinat ollah hyvä C-vitamiinan lähteh. Kuoritus apel'siinas on 100 grammua kohti 51 mg C-vitamiinua.

Tavan mugah apel'siinan sangei kettu poistetah enne syömisty da fruktas syvväh vaiku fruktuliha. Apel'siinas voibi sežo puzerdua apel'siinumehuu libo käyttiä sen ketun piälimäzindy vuittii mavustehennu.

Alguperä[kohenda | kohenda tekstu]

Apel'siinu tulou Liideh-Aaziespäi. Apel'siinu-sana tulou hollandien sanaspäi (appelsien libo sinaasappel), kudai merkiččöy "Kitain juablokku".

Muudu[kohenda | kohenda tekstu]

Apel'siinat ollah tavan mugah oranževoit. Apel'siinu on erähis kielis andanuh nimen oranžile värile. Värin nimi tulou francien sanas orange (se sana allun algajen tulou hindin da urdun kielilöin apel'siinua merkiččijäs sanas narangi), kudai merkiččöy sego apel'siinua sego sen värii. Erähät luavut yhtelläh ollah syväindön puoles ruskieloi, da niidy kučutah veriapel'siinoikse.