Arheolougii

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Arheolougizet lövvöt.

Arheolougii (grets. archai’os, 'muinaine' + logos, 'tiedo') libo muinazuontutkimus on joukko tiijonaloi, kudamat tutkitah rahvahan mennytty aigua analiliziiruiččemal muinazii jiännöksii libo niilöi jälgii, kudamii rahvahan toimindu on jättänyh muaperäh libo vezistölöin pohjah. Nengozii ollah ezimerkikse vahnat rakendukset da niilöih fundaimentat, azutehlövvöt libo artefaktat, rahvahan omassah hyväkse käytettylöin elättilöin da kazviloin jiännökset (muga kui makrofossiilat), kalmoit da ristikanzoin jiännökset sego rahvahan ymbäristöh aiheutetut muutokset. Arheolougizen tutkimuksen lähtehainehisto tavan mugah suahah arheolougizis kaivavuksis.

Arheolougii voi tutkie lähihistorieudu da muga tävvendiä histourientutkimustu, kudai pohjahes kirjallizih lähtehih. Puaksumbi arheolougii tutkiu loittostu mennytty aigua, aigastu histouriedu libo ezihistouriedu, kudamas ei ole kirjallizii lähtehii.