Artugu

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Artugu
Artugu
80
Artugu
200,59
4f145d106s2

Artugu (Hg, lat. Hydrargyrum) Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on kuvvenden periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 80. Se liittyy sinkin joukkoh. Prostoi aineh artugu on perehodnoi metallu, pertin lämbötilal se on jugei hobjankarvaine da valgei nesteh, kudaman höyryt ollah ylen myrkyllizet. Artugu on yksi kahtes hiimiellizes alguainehespäi (dai ainavo metallu), kudamien prostoit ainehet normal’noloil ololoil ollah notkies agregatnois olotilas (toine moine alguaineh on brom).

Histourii[Kohendele | Kohendele tekstua]

Artugu tietäh muinazis aijois algajen. Puaksuh se lövvettih puhtahas nävös (notkiet pizaret kivilajiloil), ga puaksumbah suadih se, konzu poltettih luonnon kinovar’ua. Muinazet griekkalazet da riimalazet käytettih artugua kullan puhtastamizeh. Hyö tiettih artugan da sen yhtistehien myrkyllisyvyös. Äijät vuozisuat alhiimiekat piettih artugua kaikkien metalloin yhtistettynny ozannu da duumaitih, što ku notkiedu artugua luadie kovakse rikin libo mišjakan avul, roihes kuldu. Artugan eroittamine puhtahas nävös kuvaili ruoččilaine hiimiekku Georg Brandt v. 1735. Enne dai nygöigi käytetäh Merkuri-planietan merkii artugan merkiččemizeh niškoi. Ga vaigu Lomonosov da Braun tovestettih, gu artugu on metallu. Vuvvennu 1759 hyö voidih kylmättiä artugu da miärätä sen metalluominažuksii.

Löydö luonnos[Kohendele | Kohendele tekstua]

Artugu on harvu alguaineh muankuores, sen väitytys 83 mg/t. Ga artugu pahoi ytistyy hiimiellizesti alguainehih, kudualoi on ylen äijy muankuores. Sendäh artuguruvat voidih olla ylen äijäl väitettylöi. Rudois voi olla 2,5% artugua. Luonnos artugua lövvetäh eri kohtis, vaigu 0,02% artugua on miärättylöis kaivandukohtis. Muailman valdumeren vezilöis artugua on 0,1 mkg/l.