Atomu

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Atoman malli

Atomu (muinaskreikakse ἄτομος, atomos 'jagamatoi') on alguainehen hiimielline pienin oza. Nygöine tutkimus on tovistannuh, gu atomah kuuluu vie pienembiägi ozapuoldu.

Rakendeh[Kohendele | Kohendele tekstua]

Atomu juatah ydimeh, kuduah kuulutah protonat da neitronat, da ydimehty kattavah elektronuriipukseh, kudamas on elektronua. Elektronuriipustu kučutah vie elektronupilvekse. Protonat da neitronat ollah oman massan mugah äijiä elektronoi suurembi, da atoman massa ongi keskitynnyh ydimeh. Atoman tovellistu rakendehtu on jygei tarkah kuvata da atomua kuvatahgi puaksuh yksinkerdazel taval. Rutherfordan atomumallis elektronu kuvatah kierdämäs tiettyy, puaksuh pyöryžiä ratua, tovelližuos tarkah sidä ei sua laskie.

Ydin[Kohendele | Kohendele tekstua]

Atoman ydin sijaiččou keskel atomua da on pozitiivine. Ydin muvvostuu nukleonois: pozitiivizesti varautunnuolois protonois (p+) da varauksettomis neitronois (n0). Riippujen alguainehes ydimes on erilaine miäry nukleonoi, ydimes sijaiččijan palazien lugumiäriä sanotah massaluvukse.

Lähtehet[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kirjalližuttu[Kohendele | Kohendele tekstua]

  • Ball, Philip 1994: Designing the molecular world: Chemistry at the Frontier, 1994. (1997: Kemian eturintamassa Matka molekyylien maailmaan) Suomentanut Kimmo Pietiläinen, Helsinki: Terra Cognita, 1997, ISBN 952-5202-07-0.
  • Krauss, Lawrence M. Atomi: Matka maailmankaikkeuden alusta elämän syntyyn ja siitä edelleen (Atom: An Odyssey from the Big Bang to life on Earth...and beyond, 2001.) Suomentanut Juha Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2002,ISBN 952-5202-51-8.

Aihies muijal[Kohendele | Kohendele tekstua]