Avgust Alkvist

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Avgust Alkvist
Portriettu
Ammatti: kielitieteilijä, runoilii, žurnalistu, pedagogi, Kirjuttai, yliopisto-opettaja, kirjallisuuskriitikko
Rodivui: 7. elokuudu 1826(1826-08-07)[1][2]
Roindukohtu: Kuopio, Pohjois-Savon maakunta[d], Savon ja Karjalan lääni[d], Suomi
kanzalližus: Flag of the Russian Empire (black-yellow-white).svg Ven’an valdukundu[d]
Suomi
Kuoli: 20. kylmykuudu 1889(1889-11-20)[1][2] (63 года)
Kuolendukohtu: Helsinki, Uudenmaan maakunta[d], Ven’an valdukundu[d]

Karl Avgust Engel’berkt Alkvist (ruoč. Karl August Engelbrekt Ahlqvist, 7. elokuudu 1826, Kuopio20. kylmykuudu 1889, Helsinki) oli suomelaine runoilii, filolougien specialistu, itämerensuomelazien kielien tutkii, kirjalližusarvostelii, Ungarin Tiedoakadiemien arvokas tiedomies (1859), Aleksandr Keisarin yliopiston suomen kielen professor da rektoru (1884-1887).

Eloskerdu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Alkvist oli tuulel tuodu lapsi, hänen tuatto oli generualuad’utanttu, herru Johan Mauritz Nordenstam (k. 1882). Muamo Maria Avgusta Alkvist (k. 1886) oli kuopiolaine käskyläine. Brihaččustu kazvatti Karl Stenius, muanjavon komitietan johtai, varasud’d’u. Händy innosti Johan L’udvig Runeberg, kuduan kanzallis-romantiellizii idejoi Alkvist otti käyttöh.

Nuorennu Alkvist piästi ilmoih omat kirjutukset Saima-sanomulehtes, sih aigahdi häi rubei käyttämäh A. Oksanen – kirjalližuspeittonimie.

Vuvvennu 1847 Alkvist Daniel’ Evropeuksenke da Paavo Tikkasenke perusti Suometar – sanomulehten. Vuozinnu 1854-1859 Alkvist matkusti Karjalah da Siberih, vuozinnu 1877-1880 häi kävi hantiloin da mansiloin mualoih.

Alkvist piästi ilmoih kirjutukset vodin, vepsän, hantin, mansin da mordvan kieleh näh, estounien kirjalližuoh näh da tutkimukset suomen da ungarin kielien sugulaižuoh näh. Alkvist kirjutti Muistelmia matkoilta Venäjällä-kniigan da Savolaisen laulu:n sanat.

Omas Kalevalan karjalaisuus-kniigas Alkvist tovesti, gu Kalevalan kodimua on Karjala.

Vuvvennu 1847 Alkvist sai Aleksandr Keisarin yliopiston filosoufien magistran oppiarvon, vuvvennu 1860 - filosoufien tiedodouhturin oppiarvon.

  1. 1,0 1,1 идентификатор BNF Проверено 10 октября 2015.
  2. 2,0 2,1 International Music Score Library Project Проверено 9 октября 2017.