Azovanmeri
Azovanmeri on Jevroupan päivännouzupuoles olii Atlantiekan valdumeren meri. Azovanmeri on muailman madalin meri, sen suurin syvys on 13,5 metrii, keskisyvys on läs 7,4 m. Äijät salmet da meret yhtistetäh Azovanmeren Atlantiekan valdumeren kel (Kerčan salmi – Mustumeri – Bosforansalmi – Marmaranmeri – Dardanellisalmi - Egein meri – Välimeri - Gibraltaran salmi - Atlantiekan valdumeri).
Tamanan niemimuan pohjazel rannal on paleoliittizen kavven muinaizen ristikanzan eloipaikku – Kermek. Ennevahnas Azovanmerdy ei olluh, Don-jogi laskih Mustumereh nygyaigazen Kerčan salmen kohtas). Tiedoennustuksen mugah, Azovanmeri rodih vuonnu 5600 enne Iisusan roindua.
Yhtehizet tiijot
[kohenda | kohenda tekstu]Azovanmeren peräkohtat ollah 45°12′30″ da 47°17′30 p.l. välis sego 33°38 (Sivaš) da 39°18′ pn.p. välis. Azovanmeren suurin piduhus on 380 km, suurin levevys – 200 km; randuliinien piduhus on 1472 km; pinduala on 37 800 km².
Morfolougizien eričyksien mugah Azovanmeri on lačču madal vezistö madaloin randupaltieloin kel. Azovanmeri on kaikis mandereinin meri muailmas, sendäh gu se on loitton valdumerespäi.
Talvel se voi ozittain libo kogonah jiädyö, jiä piäzöy Mustumereh Kerčan salmes poikki. Azovanmeri rubieu jiädymäh pakkaskuus libo talvikuus.