Baikal
Baikal on tektonine muan syvin järvi, kudai sijoiččou Päivännouzu-Sibirien suviozas. Se on yksi suolattoman vien suurembis luondovarois.
Järvel da sen randualovehil on eriluaduine kazvi- da eläinmuailmu. Tavan mugah, paikallizet eläjät sanotah Baikalua merekse.
Baikal sijaiččou Aazien keskukses Irkutskan alovehen da Bur’atien tazavallan välil Ven’al. Vezistön levevys on 24-79 km. Baikalan pohju on 1167 metrii alemba Muailman merdy. Baikalan vezipinduala on 31 722 km². Randuliniien piduhus on 2100 km.
Baikal on Muan syvin järvi. Nygyaigaine järven suurin syvys on 1642 m, keskimäine syvys on 744,4 m.
Baikalal on 27 suardu. Suurin suari on Ol’hon, kuduan pinduala on 729 km² (libo 700 km²). Suurin niemimua on Svjatoi Nos. Baikalah langieu 336 jogie da ojua. Täh luguh kuulutah vaigu alallizet jovet da ojat. Järves valuu vaigu yksi jogi – Angara. Baikalas eläy läs 2600 vezielättilöin lajii, läs puoli niilöis on endemikat (eletäh vaigu täs vezistös). Baikal on ainavoluaduine ekosistiemu.
Turizmu Baikualah on hyvin kehitetty. Täs on äijy luondo-, kul’tuuru-, histourii- da arheolouginähtävysty. Tavan mugah, turistat piästäh Baikalah lähizis suurilois linnois – Irkutskas, Ulan-Udes libo Severobaikal’skas.