Bronzu

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Bronzas luajittu pušku

Bronzu on vasken da tinan segasulateh. Bronzannu mugai on vasken segasulateh al'umiinien, kremnien, berillien, tinan da toizien mettaloinke, paiči sinkii (se on latuni) da nikelia (se on mel'hioru). Tavan mugah jogahizes bronzas on ližiä - sinkia, tinua (svintsua), fosforua da muudu.

Perindöllisty tinan bronzua rahvas alettih sulattua jo Bronzukavven alus. Sana bronzu on tulluh italiankielizes sanas bronzo, kudai on tulluh persian kieles, kuduas sana «berenj» merkiččöy «vaski».

Bronzan sumbu on 7800-8700 kg/m³; sulattamizen lämbötila on 930—1140 °C.

Bronzu tinan kel[Kohendele | Kohendele tekstua]

Tinaine bronzu on vasken da tinan segasulateh, kuduas vaskie on enemmän. Se on yksi enzimäzis segasulatehis, kuduadu ristikanzu otti käyttöh. Moine bronzu on kova, luja da suluau kebjieh.

Nygöi on olemas mondu bronzan lajii, kuduas ei ole tinua. Nämmis segasulatehis on kaksi libo enämbi komponentua.