Carl Friedrich Gauss

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Johann Karl Friedrich Gauss
Portriettu
Ammatti: matematikku, fizikku, tiähtientiijustelii
Rodivui: 30. sulakuudu 1777(1777-04-30)[1][2][3][4][5][6][7][8][9]
Roindukohtu:
kanzalližus:
Kuoli: 23. tuhukuudu 1855(1855-02-23)[1][2][3][4][5][6][7][8][9] (77 года)
Kuolendukohtu:
Ukko / akku: Friederica Wilhelmine Waldeck[d] и Johanna Osthoff[d]
Lapset: Eugene Gauss[d], Joseph Gauß[d], Wilhelmine Gauss[d] и Therese Gauss[d]
Nimikirjutus: Carl Friedrich Gauß signature.svg


Johann Karl Friedrich Gauss (germ. Johann Carl Friedrich Gauß; 30. sulakuudu 1777 Braunšveig – 23. tuhukuudu 1855 Göttingen) – oli germuanilaine matematikku, tehniekku, fizikku, tiähtientiijustelii da geodezistu. Händy pietäh matematikoin kuningahannu, yhtenny muailman suurilois matimatikois. Koplin medalin suaju (1838) Ruočin (1821) da Ven’an (1824) tiedoakademien ulgomualaine ozanottai, anglielazen Kuningasseuran ozanottai.

Karl Gauss rodivui köyhäs perehes. Jo 2-vuodehizennu Gaus ozutti iččie ylen älykkähänny lapsennu. Gaus maltoi monii kielii. Häi arbaili midä vallita – filolougiedu libo matematiekkua, ga valličči matematiekkua. Gaussan tiedoruavot koskiettih sežo statistiekkua, luguteouriedu, analizua, diffirentualugeometriedu da optikkua. Gauss tovesti algebran da arifmetiekan perussiännöt, kudualoin mugah joga luonnolline lugu voijah ezittiä alguluguloin tulonnu.

Matimatiekan ližäkse Gauss tundietah optikan sego sähkö- da magnetizmuopin suavutuksis. Net ollah ezimerkikse Gaussan kuvavuszakonu da Gaussan zakonu magniettukentile. Gaussan mugah on nimitetty SI-järjestelmän ulgopuolizele magniettuvuon tihevyön yksikkö, gauss (Gs). Sežo hänen mugah on nimitetty joga nelläs vuozi myönnettävy Karl Fridrih Gaussan palkindo. Gauss vägehes piästi lugiettavakse omii tuloksii. Eräs painamattomis tutkimuksis koskii ebäevklidan geometriedu – häi oli tutkinuh tädä geometrien alovehtu jo enne Boijadu da Lobačevskiedy.

Erähät Gaussan opastujat oldih kuulužinnu matematikoinnu, ezimerkikse Riman, Dedekin, Bessel’, Möbius.

  1. 1,0 1,1 Немецкая национальная библиотека, Берлинская государственная библиотека, Баварская государственная библиотека, Австрийская национальная библиотека Record #104234644 Проверено 9 апреля 2014.
  2. 2,0 2,1 Bibliothèque nationale de France идентификатор BNF Проверено 10 октября 2015.
  3. 3,0 3,1 3,2 3,3 Autoren v. Allgemeine Deutsche BiographieDuncker & Humblot, 1875.
  4. 4,0 4,1 Архив по истории математики Мактьютор Проверено 22 августа 2017.
  5. 5,0 5,1 RKDartists Проверено 9 октября 2017.
  6. 6,0 6,1 Find a Grave Проверено 9 октября 2017.
  7. 7,0 7,1 Энциклопедия Брокгауз
  8. 8,0 8,1 Gran Enciclopèdia CatalanaGrup Enciclopèdia Catalana.
  9. 9,0 9,1 Туринская академия наук
  10. 10,0 10,1 [[::d:Q17378135|Гаусс Карл Фридрих]] // Большая советская энциклопедия — Москва: Большая российская энциклопедия, 1969. — Т. 6 : Газлифт — Гоголево. Проверено 28 сентября 2015.
  11. http://www.maa.org/publications/maa-reviews/50th-imo-50-years-of-international-mathematical-olympiads
  12. http://link.springer.com/content/pdf/10.1007%2F978-3-642-14565-0_3.pdf
  13. http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/00207160.2012.689826
  14. http://www.tandfonline.com/doi/pdf/10.1080/00207160.2012.689826
  15. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/2014JA019973/full