Carl Friedrich Gauss

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Johann Karl Friedrich Gauss
Portriettu
Roindunimi: germ. Johann Carl Friedrich Gauss
Ammatti: matematikku, fizikku, tiähtientiijustelii
Rodivui: 30. sulakuudu 1777(1777-04-30)[1][2][3][4][5][6]
Roindukohtu: Braunschweig[d], Ala-Saksi[d], Germuanii[7][3]
kanzalližus: Alleged flag of the Rhine Confederation 1806-13.svg Reinin liitto[d]
Saksan liitto[d]
Flag of Hanover 1837-1866.svg Hannoverin kuningaskunta[d][8][9]
Kuoli: 23. tuhukuudu 1855(1855-02-23)[1][2][3][4][5][6] (77 лет)
Kuolendukohtu: Göttingen[d], Hannoverin kuningaskunta[d], Saksan liitto[d][7][3][10][11][12]
Ukko / akku: Friederica Wilhelmine Waldeck[d]
Lapset: Eugene Gauss[d], Q20811069?, Wilhelmine Gauss[d] и Therese Gauss[d]
Nimikirjutus: Carl Friedrich Gauß signature.svg


Johann Karl Friedrich Gauss (germ. Johann Carl Friedrich Gauß; 30. sulakuudu 1777 Braunšveig – 23. tuhukuudu 1855 Göttingen) – oli germuanilaine matematikku, tehniekku, fizikku, tiähtientiijustelii da geodezistu. Händy pietäh matematikoin kuningahannu, yhtenny muailman suurilois matimatikois. Koplin medalin suaju (1838) Ruočin (1821) da Ven’an (1824) tiedoakademien ulgomualaine ozanottai, anglielazen Kuningasseuran ozanottai.

Karl Gauss rodivui köyhäs perehes. Jo 2-vuodehizennu Gaus ozutti iččie ylen älykkähänny lapsennu. Gaus maltoi monii kielii. Häi arbaili midä vallita – filolougiedu libo matematiekkua, ga valličči matematiekkua. Gaussan tiedoruavot koskiettih sežo statistiekkua, luguteouriedu, analizua, diffirentualugeometriedu da optikkua. Gauss tovesti algebran da arifmetiekan perussiännöt, kudualoin mugah joga luonnolline lugu voijah ezittiä alguluguloin tulonnu.

Matimatiekan ližäkse Gauss tundietah optikan sego sähkö- da magnetizmuopin suavutuksis. Net ollah ezimerkikse Gaussan kuvavuszakonu da Gaussan zakonu magniettukentile. Gaussan mugah on nimitetty SI-järjestelmän ulgopuolizele magniettuvuon tihevyön yksikkö, gauss (Gs). Sežo hänen mugah on nimitetty joga nelläs vuozi myönnettävy Karl Fridrih Gaussan palkindo. Gauss vägehes piästi lugiettavakse omii tuloksii. Eräs painamattomis tutkimuksis koskii ebäevklidan geometriedu – häi oli tutkinuh tädä geometrien alovehtu jo enne Boijadu da Lobačevskiedy.

Erähät Gaussan opastujat oldih kuulužinnu matematikoinnu, ezimerkikse Riman, Dedekin, Bessel’, Möbius.

  1. 1,0 1,1 Немецкая национальная библиотека, Берлинская государственная библиотека, Баварская государственная библиотека, Австрийская национальная библиотека Record #104234644 Проверено 9 апреля 2014.
  2. 2,0 2,1 data.bnf.fr Проверено 10 октября 2015.
  3. 3,0 3,1 3,2 3,3 (untranslated) Allgemeine Deutsche Biographie — 1875.
  4. 4,0 4,1 Архив по истории математики Мактьютор Проверено 22 августа 2017.
  5. 5,0 5,1 RKDartists Проверено 9 октября 2017.
  6. 6,0 6,1 Find a Grave Проверено 9 октября 2017.
  7. 7,0 7,1 [[::d:Q17378135|Гаусс Карл Фридрих]] // Большая советская энциклопедия — Москва: Большая российская энциклопедия, 1969. — Т. 6 : Газлифт — Гоголево. Проверено 28 сентября 2015.
  8. http://www.maa.org/publications/maa-reviews/50th-imo-50-years-of-international-mathematical-olympiads
  9. http://link.springer.com/content/pdf/10.1007%2F978-3-642-14565-0_3.pdf
  10. http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/00207160.2012.689826
  11. http://www.tandfonline.com/doi/pdf/10.1080/00207160.2012.689826
  12. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/2014JA019973/full