Siirry sisältöön

Carl Linnaeus

Kohenda linkoi
On otettu Wikipedii-späi
Carl Linnaeus
Carl von Linné
Portriettu
Roindunimi: ruoč. Carl Nilsson Linnaeus
Ammatti: luonnontiedäi
Rodivui: 23. oraskuudu 1707(1707-05-23)[1][2][3][4][5][6][7][8][9][10][11] или 12 (23) oraskuudu 1707[12]
Roindukohtu: Råshult, Ruočči
kanzalližus:
Kuoli: 10. pakkaskuudu 1778(1778-01-10)[15][2][3][4][5][6][6][7][9][10][11] (70 года)
Kuolendukohtu: Uppsala, Ruočči
Tuatto: Nils Linnaeus[d][15]
Muamo: Christina Brodersonia[d][15]
Ukko / akku: Sara Elisabeth Moræa[d]
Lapset: Carl von Linné den yngre[d][16][14], Elisabeth Christina von Linné[d], Lovisa von Linné[d] и Sara Christina von Linné[d]
Nimikirjutus:

Carl Linnaeus (vuvves 1761 algajen Carl von Linné; 23. oraskuudu 1707, Råshult, Ruočči – 10. pakkaskuudu 1778, Uppsala, Ruočči) - ruoččilaine luonnontiedäi (kazvitiedoilii, eläintiedäi, minerualutiedäi) da liečetiedäi. Linnaeus opastui Lundan da Uppsalan yliopistolois. Vuvvennu 1732 häi yksin lähti tiedomatkah Lappih da astui piäl 2000 km viijen kuun aigua. Linnaeus eli mondu vuottu Hollandies, kus puolisti väitösruavon da piästi ilmoih kazvitiijollizii kirjutuksii, kudualoin periä hänes rodih muailman kuulužu tiedomies. Vuvves 1741 algajen kuolendassah Linnaeus oli Uppsalan yliopiston professoru.

Linnaeus oli roinnuhes köyhän kyläpapin pereheh. Eläjes häi sai kuulužuttu kui Ruočis, muga i toizis mualois. Hänes rodih monien akadiemieloin da tiedoyhtymien ozanottai. Ruočis Linnaeus palkittih Pol’arnoin tiähten kunnivomerkil da sanottih dvor’aninakse. Monis mualois perustettih Linnaeusan yhtymät, kuduat levitettih hänen teourieloi. Londonan Linnaeusan yhtymy täh aigassah on yksi muailman suurimii tiedokeskuksii. Täl yhtymäl on bohatin Linnaeusan ruadoloin kogomus,kudai sirrettih Britanieh Ruočispäi.

Linnaeus on kazvi- da eläinmuailman klassifikatsien yhtenäzen sistieman perustai. Täs klassifikatsies viettih yhteh kaikki biolougiitiijon iellizet tiijot. Yksi Linnaeusan piätevoksii on käyttöh pandu bilolougien objektoin terminolougii. Sežo Linnaeus eroitti biolougiilajin sistematiekan algukategouriennu. Häi luadi kazviloin sugupuolisistieman klassifikatsien, kudai käytettih XVIII- da XIX-vuozisual. Nygöi Linnaeus pietäh yhtenny ruočin kirjukielen perustajii. Linnaeus yhtyi perustamah Ruočin kuningaskunnan tiedoakadiemiedu. Hänen avul yliopistolois ruvettih opastamah luonnontiedoloigi.

  1. ↑ Nationalbibliothek D., Berlin S. z., Staatsbibliothek B., Nationalbibliothek Ö. Record #118573349 Проверено 9 апреля 2014.
  2. ↑ 2,0 2,1 RKDartists Проверено 9 октября 2017.
  3. ↑ 3,0 3,1 SNAC Проверено 9 октября 2017.
  4. ↑ 4,0 4,1 Find a Grave Проверено 9 октября 2017.
  5. ↑ 5,0 5,1 Babelio Проверено 9 октября 2017.
  6. ↑ 6,0 6,1 6,2 Энциклопедия Брокгауз Проверено 9 октября 2017. Cituattuhaireh: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”Q237227” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  7. ↑ 7,0 7,1 Gran Enciclopèdia Catalana — Grup Enciclopèdia.
  8. ↑ Internet Philosophy Ontology project Проверено 9 октября 2017.
  9. ↑ 9,0 9,1 Архив изобразительного искусства Проверено 1 апреля 2021.
  10. ↑ 10,0 10,1 Annuaire prosopographique : la France savante Проверено 9 октября 2017.
  11. ↑ 11,0 11,1 Педагоги и психологи мира
  12. ↑ Проверено 24 августа 2024.
  13. ↑ LIBRIS — 2018. Проверено 24 августа 2018.
  14. ↑ 14,0 14,1 Каталог Немецкой национальной библиотеки Проверено 30 апреля 2024.
  15. ↑ 15,0 15,1 15,2 Эрикссон Г. — С. 700. Проверено 16 марта 2017.
  16. ↑ https://sok.riksarkivet.se/Sbl/Presentation.aspx?id=10736
Lähteh - "https://olo.wikipedia.org/w/index.php?title=Carl_Linnaeus&oldid=31767"